Taimet kulkevat istuttajan mukana olalla riippuvassa taimivakassa. Kuva: Pasi Leino
Katso videolta kokeneen metsurin vinkit metsänistutukseen – kausi on nyt täydessä vauhdissa
Metsä kannattaa uudistaa mahdollisimman nopeasti. Jos istutusta lykkää vuosilla eteenpäin, tulee haasteeksi heinittyminen.
Arto Pasu (vas.) istutti viime viikon maanantaina kuusentaimia Paimiossa. Mukana työmaalla oli metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Tapani Holmijoki. Kuva: Pasi LeinoPottiputki iskettiin tänä keväänä eteläisessä Suomessa maahan jo vappua edeltäneellä viikolla.
”Se on varhaisimpia ajankohtia yli 30-vuotisella urallani”, kertoo metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Tapani Holmijoki.
Aikaisella ajankohdalla on hyvät ja huonot puolensa.
”Pitää olla tarkkana, ettei istuta jäisiä taimia ja että maa on täysin sula. Toisaalta istutuskelit ovat nyt parhaimmillaan.”
Vaikka muutamia auringon sulattamia ja roudattomia kohteita istutettiin jo huhtikuussa, käynnistyy etelän istutuskausi kunnolla vasta tällä viikolla. Pohjoisessa istuttamaan päästään yleensä kesäkuun alkupuolella.
Holmijoki kehottaa metsänomistajia olemaan uudistamisen kanssa ajoissa asialla.
”Jos istutus myöhästyy vuosia, tulee heinittymisen kanssa vaikeuksia. Istutettu taimi pärjää myös luonnontaimea paremmin, kunhan sen saa ajoissa maahan.”
Männyntaimien saatavuuden kanssa on tänä vuonna Holmijoen mukaan haasteita.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsä on kuitenkin saanut hankittua taimia kohtalaisesti varastoon. Vuosittain Suomessa istutetaan noin 150 miljoonaa puun taimea.
”Meillä on kolme eri taimitoimittajaa. Silloin tällöin on ollut laatuongelmia, joten hajautus tasapainottaa tilannetta.”
Yhdistyksen käyttämät männyntaimet ovat 1-vuotiaita. Kuusesta on tarjolla myös 1,5- ja 2-vuotiaita taimia. Molemmille puulajeille löytyy myös pikkupaakkuja.
”Yleensä istutetaan sitä kokoa, mitä varastolla on. Käytännössä on mahdotonta istuttaa kohteella erikokoisia taimia niille sopivimpiin paikkoihin.”
Maanmuokkauksessa yhdistys käyttää kaivinkoneen ja äkeen lisäksi ruotsalaisen Bracken jatkuvatoimista laikkumätästäjää.
”Jos kohteelta on kerätty hakkuutähteet, eikä ole ojitustarvetta, se on erinomainen vaihtoehto.”
Hyvän mättään tunnistaa sen peittävästä noin 5–10 sentin paksuisesta yhtenäisestä kivennäismaakerroksesta. Kuva: Pasi LeinoEteläinen Suomi on kuusettunut viime vuosina rajusti. Metsäkeskuksen saamien metsänkäyttöilmoitusten perusteella kuusen viljelymäärä on kuitenkin kääntynyt pieneen laskuun.
Holmijoen vastuualueella Kaarinassa ja Sauvossa mäntyä istutetaan juurikäävän takia kuusta enemmän.
Kuusen päätehakkuilla juurikäävän saastuttamia puita on usein ollut vähintään 15 prosenttia, joskus jopa lähes puolet.
”Männyn istutus on onnistunut pääosin hyvin. Tänä keväänä on ollut joitakin myyrä- ja eläintuhoja.”
Koivun osuus on sen sijaan mennyt pieneksi. ”Sitä on mahdoton istuttaa, kun on paljon hirvieläimiä”, Holmijoki sanoo.
Myös luontaisen uudistamisen osuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä. 2010-luvun alun kovat myrskyt kaatoivat runsaasti siemenpuita, mikä sai monet metsänomistajat vaihtamaan luontaisesta metsänviljelyyn.
”Aikoinaan jopa puolet kohteista uudistettiin siemenpuiden avulla. Harva metsänomistaja korjaa enää itse puuta, joten tuulen kaatamat muutamat kymmenet rungot koetaan hankaliksi, kun niin pieni määrä ei kiinnosta ostajiakaan.”
Metsänhoitoyhdistys Lounametsälle tulee taimia kolmelta eri taimituottajalta. Kuva: Pasi LeinoVajaa kolmasosa yhdistyksen alueen metsänomistajista istuttaa taimensa yhä itse, vaikka osuus on ollut vähenemään päin.
Pääosin istutustyö on ulkoistettu yrittäjämetsureille.
”He ovat tehneet tätä pitkään ja ovat erittäin ammattitaitoisia. Työmaat tulevat nopeasti valmiiksi, myös laatu on ollut hyvä”, Holmijoki kiittelee.
Oikeaoppisesti riittävän syvälle, suoraan ja ympäriltä tiivistettyyn maahan istutettu taimi saa hyvät eväät tulevaan.
”Jos uudistusalalla on samaan aikaan monta istuttajaa, pitää tasaiseen istutustiheyteen kiinnittää erityistä huomiota”, Holmijoki huomauttaa.
Kuuselle suositeltu tiheys on noin 1 800 taimea hehtaarille, männyllä noin 2 000–2 200 taimea hehtaarilla.
”Kaikesta huolimatta istutus on voimissaan ja tulee jatkossakin olemaan. Metsän nopealla uudistamisella on monia hyötyjä.”
Lue myös:
Kuusettumisen huippu taittunut, Pohjois-Suomessa metsiä uudistetaan männylle
Näin selvität täydennysistutuksen tarpeen vahinkoja kärsineessä taimikossa – katso video
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
