Syömästämme kalasta yli 70 prosenttia tuontitavaraa – luonnonkalan pyyntiä voitaisiin Suomessa merkittävästi lisätä

Koitereen kuhaa matkaa Ilomantsista kylmäkuljetuksin Etelä-Suomeen asti. Mikko Hirvonen (vas.) ja Jukka Malinen. Kuva: Ilpo Paananen

Lukuisia suunnitelmia kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi on tehty, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Myynnissä olevista kaloista ihmisravinnoksi tulee jopa yli 70 prosenttia ulkomailta ja tuontikalana on pääasiassa Norjan kasvatuslohi.

Luonnonkalan pyyntiä voitaisiin Suomessa merkittävästi lisätä. Kalastuksen parsissa pitkään toimineet Mikko Hirvonen ja Jukka Malinen aloittivat avovesikalastuksen rysillä muutama vuosi sitten.

”Se oli täysi floppi, ostorysät olivat suoraan sanoen täysi katastrofi”, Hirvonen lataa.

Rysissä verkkokalastuksesta tavoin käytettyyn salmiakkisilmäkuvioon tarttuneiden pienten kalojen irrottelu ja rysien pesu lisäsivät työmäärää.

Yksi merkittävä epäkohta on, että kalastukseen hankittavaan veneeseen ei saa minkäänlaista tukea. Kuva: Ilpo Paananen

Hirvonen tunnetaan kalastajien parissa pitkäaikaisena vaappujen kehittäjänä ja kilpakalastajana. Huonot rysäkokemukset saivat hänet jatkamaan neliösilmäisten pohjarysien kehittämistä. Norppaturvallisen rysän lisäksi Hirvonen on ollut kehittämässä rysän, joka on työvaiheiltaan helpommin käsiteltävissä.

”Rysän laskemista ja käsiteltävyyttä on kehitetty, ja seuraava kehityskohde on automatisoida nosto”, Hirvonen suunnittelee.

Markkinoille on tulossa myös Luken kanssa yhteistyössä kehitelty jokamiehen pikkurysä, joka on parhaillaan koekäytössä.

Hirvonen ja Malinen keskittyivät tänä vuonna pelkästään Koitereen kuhan kalastukseen. Muun muassa vedenkorkeuden säännöstely, suo-ojitukset sekä haukimato ja veden pH-muutokset ovat johtaneet Koitereen kalalajien vähenemiseen ja katoamiseen.

”Kaupoista saatavat syvyyskartat ovat epätarkkoja, ja jos järveä tuntematon lähtee niiden perusteella veneilemään, vene on helposti palasina.”

Hirvonen on hyödyntänyt uusinta teknologiaa tallentamalla kalastusalueelta tarkemman karttapohjan. Sen avulla etsitään rysien laskuun sopivimmat paikat. Avovesikaudella pyynnissä on ollut 15 isoa ja kolme koekäytössä olevaa pienempää rysää.

”Parhaat kuhasaaliit tulee alkukesästä. Mutta aika ajoin on rysiä, joista ei kartu kaloja juuri laisinkaan", Malinen tietää.

Mikko Hirvonen on tallentanut Koitereen kalastusalueelta tarkemman karttapohjan, jonka perusteella rysät lasketaan veteen. Kuva: Ilpo Paananen

Rysäkalastuksen parhaina puolina kalastajat pitävät sitä, ettei pyydyksiä tarvitse päivittäin käydä kokemassa. Syksyllä viileän veden aikaan kokemisväli voi olla kaksikin viikkoa.

”Voit itse valita ajan ja huonolla kelillä ei tarvitse järvelle lähteä.”

Se, että Hirvonen ja Malinen pyytävät pelkästään kuhaa johtuu siitä, että Koitereen kalojen myyntiä rajoittaa kohonnut elohopeapitoisuus. Yli 250 grammaa painavampia ahvenia ei saa myydä lainkaan. Hauen ja kuhan yläraja on kaksi kiloa.

”Tässäkin on selkeä epäkohta, sillä kaikkien järvien kalojen myrkkypitoisuuksia ei ole tutkittu yhtä tarkkaan. Monin paikoin lähtee kalaa myyntiin tutkimattomista vesistä.”

Mikko Hirvonen (oik.) on ollut kehittämässä rysää norppaturvallisuuden lisäksi aiempaa helpommin käsiteltäväksi. Kuva: Ilpo Paananen

Epäkohtia löytyy myös ammattikalastukseen saatavissa tuissa. Mönkijän hankintaan saa tukea, mutta veneeseen ei saa.

Jos ammattikalastusta ja nuorten kiinnostusta halutaan lisätä, tuen lisäämisen ohella tarvitaan koulutuksen kehittämistä ja teknistä apua fyysiseen rasittavuuteen.

”Koulutukseen osallistumista karsii nykyisin se, että kursseille vaaditaan enemmän osallistujia kuin on tulokkaita”, Malinen lisää.

Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto. Hirvosen opissa on parhaillaan oppisopimuksella kouluttautuva nuori.

”Kalastajaa ei tule kenestäkään, vaikka sinulla olisi 50 rysää käytössäsi, jos et ole perehtynyt niiden käytön lisäksi kalojen käyttäytymiseen.”