Kuitupuuta poltetaan savuna ilmaan, metsäpalot saavat roihuta ja 250 hehtaarin hakkuuaukkoja – moni iso metsämaa vaalii vihreää kultaansa eriskummallisilla tavoilla

Tuli, hyönteistuhot ja metsän raivaus muuhun käyttöön nakertavat isolla voimalla hiilinieluja maailmalla. Kuva: Tatiana Bolyonkova / Flickr, USDA / Flickr, glenhurowitz / Flickr

Siinä missä Suomessa keskustellaan hakkuiden lisäämisestä tai vähentämisestä ja monimuotoisuuden turvaamisesta, monissa isoissa metsämaissa huolenaiheet ovat paljon suurempia.

Metsäpalot roihuavat vuosittain valtavilla alueilla. Viime vuonna Venäjän metsäpaloala nousi seitsemään miljoonaan hehtaariin. Tänä vuonna se on ylittänyt jo kymmenen miljoonaa hehtaaria, se on noin puolet Suomen metsäalasta.

Kanadassa varsin yleisiä ovat 250 hehtaarin hakkuualat, ja harvennuksia ei julkisesti omistettujen metsien alueella juurikaan tunneta. Puut saavat jäädä luontaisen kasvun varaan uudistamiseen asti. Seurauksena on ollut metsien muuttuminen päästölähteiksi.

Kanadassa ja Siperiassa hakkutähteitä ja kuitupuuta poltetaan isoissa kasoissa, jotta niistä päästäisiin eroon.

”Hakkuutähteet poltetaan, jotta uudistaminen olisi helpompaa. Sillä halutaan myös ehkäistä metsäpaloja", kertoo Kanadan tilanteesta Luken johtava tutkija ja kanadalaisen Lakehead Universityn dosentti Lauri Sikanen.

Euroopassa myrskytuhot vahingoittavat metsiä ja hyönteistuhot tekevät pahaa jälkeä. Tšekistä voi tulla Euroopan ensimmäinen maa, jonka metsät ovat päästölähde.

Lisäksi metsiä uhkaa metsäkato. WWF:n kartoituksen mukaan metsiä voi pahimman skenaarion mukaan hävitä maailmalta niin paljon, että ala on lähellä koko Euroopan metsäpinta-alaa.

Lue koko reportaasi (Tilaajille):

Metsä on koetuksella muuallakin kuin Amazonilla – "Moni maailman metsämaa olisi onnellinen, jos niillä olisi Suomen ongelmat"

Huolestuttaako maailman isojen maiden metsien tila? Vastaa kyselyyn tästä.