Lappajärven rannat vallataan pajulta takaisin
”Ei iso peltoaukeama ole huono maisema, mutta pienipiirteisyys ja idyllisyys on katoamassa. Siitä monimuotoisuus kärsii”, Pro Agrian Etelä-Pohjanmaan maisema-suunnittelija Riikka Asunmaa kertoo maatalouden muutoksesta. 1 Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoLAPPAJÄRVI (MT)
Lappajärven ympäri kulkevalta tieltä olisi mukava katsella järvelle. Mutta pakko on myöntää, että ryteikön läpi järveä on vaikea nähdä. Aukeita näkymiä on koko järven ympärillä vain muutama. Pahin näköeste on paju.
Rannat ovat ryöpsähtäneet, koska karja ei enää laidunna niillä. Vedenpinnan laskeminen on tuottanut vesijättömaata, joka kasvaa nopeasti umpeen.
Raivaaminen kiinnostaa niin asukkaita kuin Lappajärven kuntaakin. Siksi maiseman parantamiseksi on perustettu yhteinen hanke.
Pajun ja muun pöheikön raivaaminen on hankkeen suurin urakka.
Nyt ollaan vasta suunnitteluvaiheessa ja etsitään kohteita, joista voisi aloittaa. Jatkossa on tarkoitus edetä käytäntöön. Siihen yritetään perustaa uusi hanke.
”Kunta omistaa rannoilla maata. Niiltä voitaisiin aloittaa ja näyttää esimerkkiä. Kunnalla on lämpövoimala, joka voi polttaa pajua ja hanke myös työllistäisi”, maisemahoitohankkeen puheenjohtaja Teuvo Sadeharju kertoo.
Jatkohanke antaisi työkaluja myös perikunnille ja mökkiläisille. Olisi joku, jolle soittaa kun haluaa maiseman raivattua.
”Jos tulee viikoksi mökille kesällä, ei halua työleirille. En minäkään haluaisi”, Sadeharju jatkaa.
Koska järvien ympärillä asuu paljon ihmisiä, on ajatuksen myyminen tärkeää.
”Lähtökohta on vapaaehtoisuus. Tätä kehitetään yhteisöllisyyden kautta”, Virtaa Lappajärvelle hankkeen vetäjä Tiia Van Meter sanoo.
Kylätoimikuntia, seuroja ja yhdistyksiä pyydetään mukaan.
Yksi kohderyhmä ovat maanviljelijät. Pelloilla on paljon avo-ojia, joiden pientareet pitäisi raivata.
Pro Agrian maisemasuunnittelijan Riikka Asunmaan mielestä maanviljelyskulttuurin muuttuminen on lisännyt pusikoitumista.
”Ennen maatilojen ympärillä kaikki maat olivat käytössä. Laiduntamisen loputtua ne voivat olla nykyisin joutomaita. Jos tässäkin olisi pusikot raivattu, olisi laakso aivan toisen näköinen”, Asunmaa näyttää esimerkin umpeen kasvaneista ojista ja rannasta.
Yksi parantamisen keino on tavoitella valtakunnallisesti arvokkaan maiseman asemaa.
Asunmaan mielestä valtakunnallisesti arvokkaan titteli on hyvä asia, sillä esimerkiksi hankkeille voi saada rahoitusta helpommin.
”Mutta tällä hetkellä kriteerit eivät taida täyttyä. Maiseman hoidon taso ei riitä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita vanhoja rakennuksia on, mutta ei ehkä riittävän tiheästi.”
Asunmaan tehtävänä on inventoida järven ympäristön arvokkaat maisemat.
”Maakunnallisesti järvi poikkeaa muista tunnusomaisista maisemista, koska se on Etelä-Pohjanmaan suurin järvi.”
Kaikki eivät valtakunnallista tunnustusta halua, sillä se ohjaa kaikkea rakentamista ja maan käyttöä.
AIMO VAINIO
Juttusarja on ideoitu yhteistyössä maa- ja kotitalousnaisten
maisemanhoidon neuvojien kanssa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
