Tutkijat keksivät hukkaan menevälle sahanpurulle mullistavan käyttökohteen – korvaisi rehusoijaa

Mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteena syntyy runsaasti sahanpurua. Kuva: Markku Vuorikari

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan yksisoluproteiinia sahanpurusta. Prosessissa sahanpurun sisältämät sokerit pilkotaan, jotta yksisoluproteiini, eli hiiva, voi hyödyntää sokeria ravintonaan. Lopputuotteena syntyy proteiinimassaa.

Sitä voisi tulevaisuudessa hyödyntää kalanrehuna, kertoo projektia johtava tutkija Risto Korpinen. Puuproteiini voisi korvata osittain rehun sisältämää soijaa ja kalajauhoa, joiden tuotantoon liittyy paljon ympäristöongelmia.

Sahanpurusta valmistettu proteiini olisi niille kotimainen vaihtoehto.

”Suomessa kalanrehussa käytetään paljon ulkomailta tuotavaa täydennysproteiinia, kuten soijaa. Kalateollisuudelta puuttuu kestävä kotimainen vaihtoehto. Maailmalla myös villikalaa hyödynnetään kalanrehuna, mikä on johtanut maailman kalakantojen romahtamiseen”, Korpinen sanoo.

Korpinen visioi, että puuperäistä proteiinia voisi valmistaa sellutehtaiden yhteydessä. Sahanpurussa oleva ligniini ei kelpaa proteiininvalmistukseen, mutta sitäkin voitaisiin hyödyntää prosessin tarvitseman energian tuottamiseen.

Suomessa sahat tuottavat vuosittain 3,3 miljoonaa kuutiometriä sahanpurua. Suurin osa purusta käytetään sellun ja energian tuotantoon, mutta paljon siitä päätyy myös jätteeksi.

”Prosessi vaatii jonkin verran kemikaaleja ja energiaa, joten ajatukseni on, että tämän voisi jotenkin integroida sellutehtaaseen, josta saataisiin energiaa, lämpöä ja kemikaaleja.”

Ennen kuin varsinainen tuotanto voi alkaa, tarvitaan vielä kehitystyötä. Mukaan on saatu kansainvälinen rehuyritys, joka on kiinnostunut puuproteiinin mahdollisuuksista, Korpinen kertoo.

Kaloillekaan puuta ei ole vielä maistatettu.

Ihmisravinnoksi proteiinia ei ole suunniteltu, mutta Korpinen kertoo sitä itsekin maistaneensa. ”Ei se pahaa ollut, mutta maistui vähän suolaiselle.”