Amazonilla palaa ennätysmäärä sademetsää – ”Kuljemme koko ajan lähemmäs pistettä, jossa Amazonin sademetsä uhkaa lopullisesti tuhoutua”
Amazonin sademetsä tuottaa nykyisellään noin 20 prosenttia maapallon hapesta.
Palot saavat sademetsissä usein alkunsa ihmisen toiminnasta, mutta ilmastonmuutos vauhdittaa palojen leviämistä.Amazonilla on riehuu ennätysmäärä metsäpaloja. Palojen tilanne on tällä hetkellä pahempi kuin kertaakaan 14 vuoteen, kertoo WWF. Pelkästään Brasilian ja Bolivian alueella Amazonin metsäpalot ovat tämän vuoden aikana tuhonneet järjestön mukaan hieman yli Suomen pinta-alan verran sademetsää.
”Vaikka Amazonin metsäpalot ovat uutisissa vuodesta toiseen, on tärkeää ymmärtää, että näin laajat metsäpalot eivät ole normaaleja. Kuljemme koko ajan lähemmäs pistettä, jossa Amazonin sademetsä uhkaa lopullisesti tuhoutua. Sillä tulisi olemaan ennalta arvaamattomia seurauksia koko maapallolle”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Suurin osa metsäpaloista saa alkunsa ihmisen sytyttämistä paloista, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi ne leviävät entistä nopeammin ja laajemmalle. Karjatilalliset ja maanviljelijät polttavat maata, jotta siitä tulisi hedelmällisempää. Palojen myös annetaan tuhota metsää, jotta sen tilalle olisi esimerkiksi helpompi raivata peltoa lihakarjalle syötettävän rehusoijan viljelyyn.
”Vaikka Amazonin metsäpalot ovat uutisissa vuodesta toiseen, on tärkeää ymmärtää, että näin laajat metsäpalot eivät ole normaaleja.”
Tänä vuonna paloja on vauhdittanut poikkeuksellisen kuuma ja kuiva sää Etelä-Amerikassa. Sitä on voimistanut El Niño -ilmiö. Ilmastonmuutoksen edetessä ilmiön on ennustettu edelleen voimistuvan alueella.
Metsäpalot vaikuttavat myös eläinlajistoon, Kaukonen sanoo.
"Paikallisten kollegoidemme mukaan paloissa on kuollut jopa miljoonia eläimiä. Pahiten paloista kärsivät matelijat sekä laiskiaisten ja vyötiäisten kaltaiset eläimet, joiden liikkuminen on hidasta ja jotka eivät pääse metsäpaloja pakoon. Myös nopeammin liikkuville eläimille, kuten jaguaarille palot ovat tuhoisia, sillä ne tuhoavat jo ennestään pahoin pirstoutunutta sademetsää ja ajavat eläimet entistä ahtaammalle.”
Vuodenvaihteessa alkava sadekausi puolestaan huuhtoo palaneen metsän tuhkat jokiin ja järviin, mikä vaikuttaa vesistöjen happitasapainoon. Tämän seurauksena kaloja ja muita vesistöjen eläimiä kuolee, mikä vaikuttaa ruokaturvaan.
Erityisen vaikea tilanne on Boliviassa, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. Viranomaisilla ei ole resursseja metsäpalojen sammuttamiseen, ja monet alkuperäiskansat ovat täysin riippuvaisia metsästä.
Amazonin vaikutus ulottuu lisäksi huomattavasti sademetsää laajemmalle. Sademetsän kosteus mahdollistaa viljely- ja elinolot laajoille alueille Etelä-Amerikassa, ja Amazonin sademetsä tuottaa nykyisellään noin 20 prosenttia koko maapallon hapesta.
”Kaikkia Amazonin sademetsän tuhoutumisesta koituvia seurauksia ei pystytä ennustamaankaan, mutta varmaa on, ettei muutos ole luonnon ja ihmisen kannalta ainakaan parempaan suuntaan”, Kaukonen sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
