Puolen sentin hinnankorotus toisi metsäenergialle kilpailukykyä

Vieremäläistä haketta poltetaan noin 400 000 eurolla vuodessa. Samalla hoidetaan noin 200 hehtaaria nuorta metsää tuottamaan arvopuuta myöhempiin hakkuisiin. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

VIEREMÄ (MT)

Puoli senttiä lisähintaa tuotetulle kilowattitunnille tekisi metsäenergiasta kilpailukykyisen polttoaineen. Raha kiertäisi kunta- ja aluetaloudessa. Nyt tuontikivihiili syö kiihtyvällä tahdilla kotimaisen energian osuutta.

Energiapuun laitoshinta on noin 20 euroa megawattitunnilta, laskee pohjoissavolaisten koneyrittäjien bioenergiayhtiön Kaskihake Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Siponen. Öljy maksaa laitoksella yli neljä kertaa enemmän.

”Jos lämmön tai sähkön ostaja maksaisi kilowattitunnista puoli senttiä enemmän ja summa ohjautuisi metsäenergian hankintaketjun alkupäähän, toiminta alkaisi olla kannattavaa kaikille osapuolille”, Siponen sanoi metsäenergiapäivässä Vieremällä viime viikolla.

Vieremän energialaitokselle toimitettavan metsähakkeen arvo on vuosittain noin 400 000 euroa. Energiapuun hankinta työllistää noin kaksi henkilöä vuodeksi. Samalla hoidetaan pari sataa hehtaaria metsää vuodessa järeytymään arvopuuksi.

”Energiapolitiikkamme suurimpana haasteena on pelastaa kotimainen puu ja turve halvan kivihiilen ja matalan päästöoikeuden kuristusotteesta”, kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) muistutti.

Eestilän mielestä puulla ei voi korvata kaikkea energiaturvetta, molempia tarvitaan.

Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Kari Peltola toivoi, että metsähake olisi tulitikkuaskin kokoista palaa, ei ”kusiaispesää” eli silputtua vihreää havunneulasta.

Aluekehityssäätiön Ari Luttinen arveli kusiaispesää tarjottavan hinnan takia.

Vieremän kaksi biolämpölaitosta polttavat vuodessa lähes 200 000 hakekuutiota. Öljyllä tuotetaan alle puoli prosenttia megawattitunneista.

”Olemme Suomen parhaita, sen alemmaksi öljynkulutus ei voi mennä”, Peltola kehaisi.

Tuhkan lämpöyhtiö palauttaa metsään. Lannoitelakien takia tuhkasta ei ole yritettykään tehdä bisnestä.

Savon Voima Oy tuottaa sähkön lisäksi kaukolämpöä 13 kunnan 19 taajamaan. Turpeen ja puun osuus polttoaineesta on yhtä suuri, 38 prosenttia, asiantuntija Tuula Väätäinen kertoi.

Kalliista öljystä yhtiö ei pääse ainakaan lähiaikoina eroon, huipputeho on tehtävä tuontiöljyllä. Metsähakkeella Savon Voima tuottaa noin 200 000 megawattituntia vuodessa.

Tammikuussa Savon Voima ryhtyy polttamaan bioöljyä Iisalmen voimalassa.

Kotimaisten polttoaineiden verotulot kohdistuvat kuntiin ja alueille, Pohjois-Savon koneyrittäjien puheenjohtaja Jyrki Härkönen painotti. Kotimaiset polttoaineet on ajettu ikävään tilanteeseen, kivihiilen käyttö on lisääntynyt yli kolmanneksen edellisvuodesta.

Koneyrittäjien liiton mukaan metsäenergian hankinta työllistää Suomessa nyt noin 2 000 henkilöä vuodessa. Tällä vuosikymmenellä määrä on mahdollista kaksinkertaistaa, jos valtio tekee oikeita vero- ja tukipäätöksiä.

Metsäteho Oy:n mukaan metsähaketta käytettiin viime vuonna 8,3 miljoonaa kuutiota lämmön ja sähkön tuotantoon. Määrä oli 4,4 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta.

Vuodesta 2007 lähtien metsähakkeen käyttö on voimakkaasti lisääntynyt, mutta vuoden 2020 tavoitteeseen 25 terawattituntiin on vielä matkaa. Vuonna 2012 metsähakkeella tuotettiin 16,6 terawattituntia.

Viime vuonna metsähaketta käytettiin lähes 900 energialaitoksessa. Yli 50 000 kuutiota vuodessa käyttäviä laitoksia oli 33 ja ne käyttivät 70 prosenttia hakkeesta.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF