Koneyrittäjät vaativat palkkaa toimihenkilötyöstä
Koneyrittäjien liitto teki kesällä 2015 kyselyn, jolla selvitettiin koneellisen puunkorjuutyön toiminnan sujuvuutta ja muutoksia. Kyselyn tulosten mukaan metsäkoneenkuljettaja käyttää viikoittain ainakin kaksi tuntia työajastaan sellaisiin töihin, jotka aiheuttavat katkon tuottavaan puunkorjuutyöhön.
Kyseiset työt liittyvät työmaan suunnitteluun, työmaarajojen etsintään, asiakkaan sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön, puutavaran tuotannon seurantatietojen keruuseen ja raportointiin asiakkaalle, laadunmittauksiin sekä puutavaran mittauksen valvontaan.
"Kaikki ylimääräinen työ on karsittava tai sille on saatava käypä hinta. Työjakoa ja organisointia on mietittävä uudelleen sekä kehitettävä hinnoittelua”, sanoi Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Timo Tolppa Koneyrittäjien liiton metsäpäivillä.
Kun kone seisoo kaksi tuntia, kustannuksia syntyy liki 200 euroa ja hakkuuta jää tekemättä noin 30 kuutiota. Keskimääräisellä kuutiohinnalla se tarkoittaa noin 350 euron menetystä viikossa. Vuositasolla puhutaan 8 000–10 000 euron kustannusrasitteesta ja 15 000 euron tienaamattomista urakointituloista.
"Yhtä konetta kohden summa on yhteensä 25 000 euroa. Se on sama summa kuin keskimääräisen metsäkoneyrityksen oikaistu nettotulos. Kyse on siis merkittävästä rahamäärästä, joka näkyy kannattavuustilastoissakin ja jota pitäisi yhteistyössä kyetä pienentämään", Timo Tolppa toteaa.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
