Latvakuusien myynti lopahti, kun työsuojelumääräykset kiristyivät

Valtaosa toreilla ja markettien pihoissa myytävistä kuusista tulee viljelmiltä. Latvakuuset ovat käyneet vähiin, kun työsuojelumääräykset hakkuukohteilla ovat kiristyneet. 

Latvakuusien myynti kaupunkien toreilla ja markettien pihoilla on lopahtanut.

"Latvakuusia kyllä kysytään säännöllisesti, mutta niitä ei juuri ole myynnissä ainakaan pääkaupunkiseudulla", Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska sanoo.

Muutos on tapahtunut viime vuosina, ja Ruuskan mukaan se johtuu työsuojelumääräysten kiristymisestä hakkuukohteilla.

"Aikaisemmin urakoitsijan kanssa pystyttiin sopimaan, että kun hakkuu on käynnissä, joku käy samalla keräämässä latvat. Nyt työsuojelumääräykset eivät enää anna siihen mahdollisuutta. Metsään ei saa mennä, kun metsäkone siinä pyörii."

MT:n toimittajat kävivät jututtamassa 15:tä kuusenmyyjää eri puolilla Suomea.

Kaikki kertoivat myyvänsä kotimaista metsäkuusta, mutta osalla oli valikoimissaan myös muita puulajeja, joko Suomessa tai ulkomailla viljeltyjä.

Vain kahdella myyntipaikalla valtaosa kuusista oli peräisin talousmetsästä, muualla myytiin pelkkää viljeltyä. Toiset talousmetsästä kaadetut kuuset olivat myynnissä Lappeenrannan Joutsenossa, toiset Helsingin keskustassa.

"Tänne ei voi tulla, jos ei ole myytävänä latvakuusia. Väki vannoo perinteiden nimiin", Virroilta Helsinkiin kuusia myymään tullut Jaakko Salo toteaa.

Suurin osa toreilla myytävistä kuusista tulee nykyään kuitenkin viljelmiltä.

Tyypillisesti kuusenviljelijä myy valtaosan tuotannostaan vähittäismyyjille, siis tukkukaupassa. Lisäksi monet viljelijät myyvät osan tuotannostaan itse.

Joulupuuseura on arvioinut, että kotimaisen kuusen tukkukaupan arvo on reilut 32 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuusikaupassa liikkuva rahasumma on todellisuudessa paljon suurempi. Ensinnäkin kotitaloudet maksavat puista vähittäismyyjille enemmän kuin mitä nämä maksavat niistä viljelijöille. Lisäksi kuusia ostetaan suoraan viljelijöiltä tai marketeista, joissa myydään paljon myös ulkomaista.

Myyntipaikka vaikuttaa siihen, mitä kuluttaja kuusestaan maksaa.

”Täällä suunnalla kuusen hinta ei voi olla kovin korkea, koska metsät ovat lähellä ja kuusia on aika helppo hakea sieltäkin", Joutsenon torilla kuusia myyvä Matti Kymäläinen toteaa.

"Helsingin keskustassa myyntipaikkojen vuokrat ovat tuhansia euroja, ja kuusenmyyjän on pakko saada vuokra katettua", Ruuska kertoo.

Pienissä taajamissa kuusen voi saada kahdella tai kolmella kympillä, isommissa taajamissa hinnat liikkuvat viidenkympin tietämillä ja Helsingin keskustassa hinta lähestyy jo satasta.

Ruuskan omat kuusiviljelmät sijaitsevat Salossa ja Somerolla, ja lisäksi Ruovedelle on perustella uusi.

Ruuska myy kuusiaan Espoossa. Hänen mukaansa koteihin halutaan nyt erikokoisia kuusia. Ennen ostettiin pääasiassa kaksimetrisiä ja sääntö tuntui olevan, että mitä leveämpi, sen parempi.

"Skaala on laajentunut. Monet asuvat tiiviisti ja toivovat siksi pieniä tai kapeita kuusia. Toisaalta uusissa kodeissa on eritasoratkaisuita, joiden takia yli kolmemetrisiäkin menee sisätiloihin."

Oulun kauppatorilla kuusia myyvä Olli Tikkanen huomauttaa, että uuden muodin mukaan kuusi ei saa olla liian tuuhea, jotta siihen saa kynttilät ja koristeet näkyviin.

Ruuskan mukaan kuusen alkuperä mietityttää kuluttajia entistä enemmän ja kotimaisen kuusen kysyntä on lisääntynyt.

"Monen vuoden rummutus on alkanut pikkuhiljaa tuottaa tulosta. Kotimainen puu tulee yleensä sadan kilometrin säteeltä, ja sitä kautta hiilijalanjälki on hyvin pieni."

Esimerkiksi kaikki Oulussa myydyt kuuset, jotka osuivat MT:n toimittajan seulaan, tulivat alle 40 kilometrin säteeltä.