Suomen suot laajenevat sittenkin ‒ hitaasti mutta varmasti, kertoo tuore tutkimus
Tuore tutkimus haastaa aiemman oletuksen siitä, että soiden laajuuskasvu olisi pysähtynyt tai hidastunut Fennoskandiassa.
Tutkimuksen mukaan suoekosysteemit paljastuivat laajentumishaluisiksi. Tämä on tärkeää huomioida suojelualueiden rajauksessa ja ennallistamissuunnitelmissa. Kuva: Timo HeikkalaSuomen soiden pinta-ala on kasvanut viime vuosisatojen aikana, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Teemu Juselius-Rajamäen mukaan tutkimus haastaa aiemman oletuksen siitä, että soiden laajuuskasvu olisi pysähtynyt tai hidastunut Fennoskandiassa.
”Päinvastoin laajuuskasvu on viimeisen 1 500 vuoden aikana kiihtynyt”, Juselius-Rajamäki kuvailee.
”Vaikka tutkituilla hiekka-, sora- ja moreenimailla kasvu on maltillista verrattuna tasaisilla savimailla mitattuihin leviämisnopeuksiin, se tarkoittaa soiden jatkuvaa laajentumista keskimäärin noin senttimetrin vuodessa.”
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suot ovat laajentuneet ja mitä se merkitsee hiilinieluille ja luonnonmaisemille. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin metsäpalojen ja paikallisten olosuhteiden, kuten maaston pinnanmuotojen ja pohjamaan koostumuksen, vaikutusta soiden laajentumiseen.
On arvioitu, että pohjoiset suot voivat varastoida lisää hiiltä lähes 900 miljardia tonnia. Atte Korhola
Tutkimuksen mukaan suoekosysteemit paljastuivat laajentumishaluisiksi. Tämä on tärkeää huomioida suojelualueiden rajauksessa ja ennallistamissuunnitelmissa.
Lisäksi tutkimus avaa mahdollisuuden ymmärtää uusien suoalueiden roolia tulevaisuuden hiilivarastoina ja metaanin lähteenä, tiedotteessa kerrotaan.
Tutkimus tuo esille myös tärkeän näkökulman keskusteluun Suomen hiilivarannoista. Suot ovat jääneet metsiin verrattuna vähemmälle huomiolle hiilikeskustelussa, vaikka ne ovat valtava hiilen varasto.
”On arvioitu, että pohjoiset suot voivat varastoida lisää hiiltä lähes 900 miljardia tonnia. Tämä tutkimus täyttää osaltaan tietojamme suoluonnosta ja tarjoaa arvokasta tietoa tulevaisuuden päätöksenteon tueksi”, sanoo tutkimusta johtanut ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
Tutkimus perustuu turpeen pohjakerrosten iän selvittämisen mahdollistaviin radiohiilimenetelmällä ajoitettuihin turvenäytteisiin.
Vaikka menetelmän käyttö on kallista ja rajoittaa näytemäärää, antaa lisääntyvä tutkimusaineisto Helsingin yliopiston mukaan tulevaisuudessa paremman käsityksen soiden kehityksestä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
