Kuitulaboratorio on metsäalaa yhdistävä monitaituri – "Laboratoriostamme löytyy pieni pätkä maailman suurinta kuitulinjaa"

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri ja tutkimusapulainen Antti Pappinen tutkivat helmikuussa Savonlinnassa pilottimittakaavan valkaisureaktoria. Kuva: Antti Varonen

Suur-Saimaan rannalla keskellä Savonlinnan kaupunkia kohoaa metsäalan silmäterä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Kuitulaboratorio.

Savonlinnan teknologiapuistoon kuuluva kookas tutkimusyksikkö on prosessitekniikan tutkimusprojektien, innovaatioiden ja soveltavan koulutuksen vetonaula.

Siellä tehdään paperin ja sellun valmistukseen, tulevaisuuden biojalostamoihin ja ympäristöteknologian prosesseihin liittyvää tutkimustyötä. Lisäksi Kuitulaboratoriossa koulutetaan tulevaisuuden biotuotetekniikan ammattilaisia käytännön töihin.

"Tutkimme puun matkaa aina hakkeesta kuitulinjan kautta jäteveden puhdistukseen asti. Tutkimuksemme keskittyy erityisesti sivuvirtojen hyödyntämiseen ja kuitutuotteisiin", kertoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen.

"PowerPointteja voi tehdä kehä kolmosen sisällä, täällä tehdään käytäntöä. Laboratoriostamme löytyy muun muassa pieni pätkä maailman suurinta kuitulinjaa", hän lisää pilke silmäkulmassaan.

Kuitulaboratorion vahvuuksia ovat tehdasolosuhteita vastaavat laitteet ja sellumassat, jolloin tutkimustulokset ovat yleistettävissä esimerkiksi Äänekosken kokoiseen biotuotetehtaaseen, Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri selittää.

"Puulle tarvitaan uusia käyttömuotoja ja tehokkaampia prosesseja paperi- ja kartonkiteollisuuden rinnalle. Selluloosa on supermateriaalia", Pulkkinen ja Tirri vetoavat.

Teknologiapuisto Nohevan ympärille on kerääntynyt ammattikorkeakoulun lisäksi useita metsäteollisuuden teknologiayrityksiä ja insinööritoimistoja, kuten selluteollisuuden laitteita valmistava Andritz.

Noheva, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitu3-toimitalo sekä Kuitulaboratorio muodostavat yhdessä metsäteollisuuden sekä ympäristö- ja energiatekniikan asiantuntijoiden keskittymän.

Teknologiapuistoon on valmistumassa myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyössä metsäpuiden kasvullisen lisäyksen laboratorio. Sen pääkäyttäjänä tulee olemaan Luken tutkimusryhmä.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine on tyytyväinen kaupungin teknologiapuiston tutkimusympäristön vahvistumisesta Luken yksiköllä. "Alueelle on syntynyt merkittävä tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen keskittymä, josta voimme olla ylpeitä."

"Teknologiapuiston pihapiiristä löytyy edelleen hyvin tilaa uusille innovatiivisille yrityksille", Pulkkinen vihjaa.

Teollisuuden prosessien ja nopeiden sekoitusilmiöiden lisäksi laboratoriossa tutkitaan muun muassa hiilidioksidin talteenottoa ja uusiokäyttöä sekä mikrokiteisen selluloosan soveltamista.

"Mikrokiteistä selluloosaa (mcc) käytetään pääosin lääke- ja elintarviketeollisuudessa", Pulkkinen kertoo.

Mcc:n patentoidun AaltoCell -teknologian on kehittänyt Aalto-yliopisto. Se tekee kehitystyötä yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Andritzin kanssa.

Mikrokiteisen sellun hinta on yli kolminkertainen havupuuselluun verrattuna. Uudella teknologialla tuotantokustannukset on saatu huomattavasti tähän asti käytössä olleita menetelmiä pienemmiksi.

Mcc:n tuotanto olisi merkittävä osa Boreal Biorefin Kemijärvelle suunnittelemaa biojalostamoa.

Kuitulaboratorio tutkii mcc:n hyödyntämistä muun muassa rehu-, kumi- ja komposiittiteollisuudessa.

Prosessitekniikan insinöörejä on koulutettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa vuodesta 2014 alkaen.

Koulutus alkoi Mikkelissä ja siirtyi Savonlinnaan 2015. Vuoden 2017 syksyllä prosessitekniikan koulutus muuttui biotuotetekniikan insinöörikoulutukseksi.

Viime syksynä Savonlinnassa alkoi ensimmäistä kertaa myös teolliseen puurakentamiseen syventyvä rakennustekniikan insinöörikoulutus.

Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutus siirrettiin Savonlinnasta Joensuuhun viime vuonna. Opiskelijamäärän romahtaminen oli kova isku kaupungille.

”Toivomme saavamme nyt kasvua insinöörikoulutuksesta", Pulkkinen kertoo.

Insinööriopintoja harkitsevalle Pulkkinen listaa Savonlinnan parhaiksi puoliksi kilpailukykyisen teollisuuden, kauniin luonnon ja insinöörien hyvän työllisyystilanteen.

Helmikuussa valmistunut ja noin vuoden ajan Kuitulaboratoriossa työskennellyt prosessitekniikan insinööri Miika Läpikivi pitää opintojensa parhaina paloina tuotekehitystä ja yrityslähtöisiä projekteja.

Myös keväällä valmistuva tutkimusapulainen Antti Pappinen kehuu tutkimus- ja kehityspuolta opintojen mielenkiintoisimmaksi anniksi.

"Käytännön hommat antavat vastapainoa luennoille. Kuitulaboratoriossa pääsee rakentelemaan ja tappelemaan laitteiden kanssa."

Läpikivi ja Pappinen eivät ole saaneet vielä kuiduista tarpeekseen, sillä molemmat toivovat pääsevänsä syksyllä jatkamaan opintojaan diplomi-insinööriksi.