Metsä Group kaipaapoliittista tukea investoinnilleen
”Vielä muutama vuosi sitten sellunkeittoa pidettiin auringonlaskun alana. Nyt tilanne on toinen. Metsäteollisuus on vahvassa nousussa”, sanoi Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta Koneyrittäjien järjestämässä Business metsässä -tapahtumassa Hämeenlinnassa eilen.
”Teimme virheitä 2000-luvun alussa, kun ostimme paperitehtaita maailmalta. Se johti tiukkaan saneeraukseen, mutta pelkällä saneerauksella ei pötkitä pitkälle. Pärjääminen edellyttää myös kannattavia investointeja.”
Metsä Group päättää keväällä, rakentaako se Äänekoskelle uuden sukupolven biotuotetehtaan 1,3 miljardilla eurolla. Puunkäyttöä havusellutehdas kasvattaisi 6,5 miljoonalla kuutiolla.
Asunta muotoilee asian niin, että uuden tehtaan toimintaympäristön on oltava kilpailukykyinen. Kilpailukykyä on löydyttävä kannolta satamaan ja loppukäyttäjälle asti.
Lista on siis pitkä. Tehtaan puuhuolto on saatava varmalle pohjalle, puukaupan on käytävä, korjuun pelattava ja teiden on kestettävä kuljetukset.
”Hulluinta politiikkaa on jättää teiden ylläpito. Poliitikkojen on pidettävä huolta väylien kunnosta ja siitä, että puut saadaan tehtaille ympäri vuoden.”
Asunta toivoo metsänomistamisen muuttuvan ammattimaisemmaksi ja aktiiviseksi. Listalla ovat tilakoon kasvattaminen ja sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Myös metsänhoidon tason on pysyttävä korkealla, mikä edellyttää riittävää kemeratukea.
”Meillä on hyvät näkymät. Pakkaaminen ja puurakentaminen lisääntyvät. Ei silti riitä, että me vaan jalostamme puuta. Meidän on tehtävä se kilpailukykyisesti ja sellaisilla tuotteilla, jotka käyvät kaupaksi.”
”Koko maailma etsii vimmatusti ratkaisuja talouden ja luonnonvarojen käytön murrokseen. Suomen on mahdollista rakentaa kasvua biotalouden varaan ja nousta maailman parhaaksi metsämaaksi”, totesi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.).
Myös Leppä allekirjoitti vaatimuksen yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen siirtymisestä.
”Petyin viime eduskuntakaudella, ettei metsätilojen sukupolvenvaihdoksia saatu kuntoon. Se on yksi osoitus johdonmukaisuuden puutteesta. Jos metsien käyttöä halutaan nostaa, se onnistuu vain hyvällä metsänhoidolla ja yrittäjämäisellä metsätaloudella.”
Seminaarin osallistujat olivat tyytymättömiä energiapolitiikkaan. Kotimaisen puun ja turpeen käytön kannattavuutta on syöty verotuksella. Niitä on korvattu kivihiilellä.
”Energiaomavaraisuuteen pääsy olisi mahdollista. Energiatuonti on noin 8 miljardia euroa vuodessa. Saman verran valtio joutuu ottamaan velkaa joka vuosi”, totesi Leppä.
Koneyrittäjien puheenjohtaja Asko Piirainen muistutti, että energiapuun hakkuiden pitäisi kasvaa vielä 5 miljoonalla kuutiolla. Hänen mukaansa sekä energiapuun että ainespuun lisähakkuut hoituvat nykyisen kaluston käyttöä tehostamalla.
Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori painotti, että sahaus on biotalouden selkäranka ja edellytys. Ilman sahoja ei ole biotaloutta.
”Metsätalouden kannattavuus perustuu tukin myyntiin. Sahat maksavat kantorahoista kaksi kolmasosaa. Ellei sahoja ole, sellutehtaista on turha haaveilla.”
Merivuori korosti, että viime vuonna sahatavara oli neljänneksi tärkein vientiartikkeli. Tärkeää on, että sahauksen tuoma arvonlisä jaetaan tasaisesti koko maahan.
”Pitkällä aikavälillä sahauksen tulevaisuus näyttää hyvältä, koska sahatavaran käyttö maailmalla kasvaa. Lyhyellä ei. Kilpailukykymme ei ole riittänyt Ruotsille ja Saksalle.”
Professori Matti Kärkkäinen arveli, että puuntarjonnan kasvattaminen vaatii kuolinpesiin puuttumista.
”Eduskunta voisi säätää lain, jonka mukaan kuolinpesät muuttuvat viimeistään viiden vuoden päästä yhtymiksi. Siinä ajassa ehtivät kyyneleet kuivua.”
”Nyt puhutaan myös metsien kasvun lisäämisestä 150 miljoonaan kuutioon. Jos niin käy, olemme todella pulassa. Noin kova kasvu kertoo metsien ja etenkin järeiden kuusien jääneen käyttämättä.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
