Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen on varattu enemmän rahaa kuin koskaan
Vuosina 2016–2018 vaelluskalakantoja elvyttäviin toimenpiteisiin käytettiin yhteensä 7,85 miljoonaa euroa. Ensi vuoden määräraha on kuusi miljoonaa euroa.
Kauhajoella kunnostettiin Paholuoman purotaimenten kutualueita syyskuun lopussa. Kuva: Johannes TervoVaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen on varattu ensi vuodelle yhteensä kuuden miljoonan euron määräraha. Summa on suurempi kuin koskaan aiemmin, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM).
Vuosina 2016–2018 MMM sijoitti vaelluskalakantoja elvyttäviin toimenpiteisiin yhteensä 7,85 miljoonaa euroa.
Kalojen luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin jatketaan kansallisen kalatiestrategian pohjalta.
Vesilain muutoksella kalatalousvelvoitteet on tarkoitus ulottaa koskemaan myös laitoksia, joilla ei vanhan toimiluvan perusteella ole velvoitetta osallistua hyvityksiin kalakannalle aiheutuneista haitoista.
Suomessa on 220 vesivoimalaitosta, joista noin 150 on alle 5 megawatin voimaloita. Näistä kalatalousvelvoitteet puuttuvat kolmannekselta eli 50:ltä.
Ministeriö selvittää keskeisten vaelluskalavesistöjen kohteita, joissa valtio varautuu tukemaan heikosti kannattavien pienvesivoimalaitosten lunastuskauppoja ja jokiuoman ennallistamistoimenpiteitä.
"Tällaisissa hankkeissa tulee olla sekä suuri kalataloudellinen merkitys että suuri merkitys monimuotoisuuden säilyttämisen ja virkistyskäytön kannalta", huomauttaa ministeriön erityisasiantuntija Jouni Tammi.
Määrärahalla voitaisiin ostaa ja purkaa tarkkaan valittuja kalakannoille erityisen haitalliseksi todettuja patoja, joiden osalta ei ole kustannustaloudellisesti löydettävissä muuta vaihtoehtoa kalakannan elvyttämiseksi.
Hyvänä esimerkkinä pidetään käynnissä olevaa Hiitolanjoen kunnostusta, jota ministeriö tukee 1,3 miljoonalla eurolla.
Joen vesivoiman tuotantokäytöstä luovutaan. Joen merkittävät Suomen puoleiset kosket ennallistetaan taimenen sekä Laatokan lohen vaelluksen sekä lisääntymisen parantamiseksi. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 3,2 miljoonaa euroa.
Suurten ja keskisuurten hankkeiden lisäksi kolmanneksi toimenpiteeksi suunnitellaan euroina mitattuna pienten kunnostushankkeiden tukemista. Tällaisia ovat esimerkiksi pohjapadot ja muut säännöstelypadot, jotka estävät kalojen nousua.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
