
Päättyykö lohiaktiivien ja voimayhtiöiden kiista vaelluskalojen palautuksesta koskaan? Yrityksen toimitusjohtaja vastaa
”En ymmärrä, miten muka pelaamme aikaa, kun pyrimme omilla toimillamme viemään eteenpäin vaelluskalan luontaista lisääntymistä”, Kemijoki-yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo.
Lohen palautusta Kemijokeen ajavan lohijokitiimin toiminnanjohtaja Jukka Viitala ihmettelee, miksi voimaloiden säännöstelytiedot ovat salaisia. Kemijoki Oy:n johtajan mukaan kilpailulainsäädäntö kieltää kilpailun kannalta sensitiivisen ja yksilöivän tiedon luovuttamisen, minkä vuoksi yhtiö ei julkaise virtaamatietoja. Kuva: Sanne KatainenKemijoki Oy:n toimitusjohtajan Tuomas Timosen mukaan yhtiöön kohdistuvat väitteet tahallisesta viivytyksestä vaelluskalojen palautuksessa Kemijoelle ovat perättömiä.
”En ymmärrä, miten muka pelaamme aikaa, kun pyrimme omilla toimillamme viemään eteenpäin vaelluskalan luontaista lisääntymistä”, Timonen sanoo.
Timonen nostaa esille yhtiön vapaaehtoisen hankkeen Taivalkosken voimalaitoksen kalatiestä.
”Kun olemme hakeneet Taivalkosken uomalle lupaa, pyrimme nimenomaan nopeuttamaan vaelluskalojen palauttamista.”
Kemijoki Oy valitti hallinto-oikeuteen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta. Yhtiössä on tiedostettu, että edessä on pitkä oikeusprosessi.
”Vaikka kaikki menisi ihan sukkana eteenpäin, niin lähemmäksi kymmenen vuotta tässä vähintään menee. Eli jos huomioidaan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyajat, valitusajat sekä vesilain mukaisten rakennuslupien hakemukset”, Timonen sanoo.
Olisiko korkeimman hallinto-oikeuden päätös loppu kiistalle kalatalousvelvoitteista?
”Se onkin mielenkiintoinen kysymys, mikä on lopullista. Sehän on lopullista, että Kemijoen lohta ei ole enää olemassa vaan se on geneettisesti hävinnyt.”
”En ymmärrä, miten muka pelaamme aikaa, kun pyrimme omilla toimillamme viemään eteenpäin vaelluskalan luontaista lisääntymistä.”
”Taivalkosken kalauoman rakenteet on suunniteltu niin, että ne täyttävät kalatalousviranomaisen velvoitteen muutoshakemuksen mukaiset vaatimukset”, sanoo Kemijoki Oy:n johtaja Tarja Zitting-Huttula. Kuvassa Isohaaran voimalaitos. Kuva: Sanne KatainenKemijoki Oy on strategiassaan sitoutunut luomaan osittain luonnonvaraisen vaelluskalakannan Ounasjoelle asti vapaaehtoisin toimin. Timonen ei osaa silti sanoa, mikä olisi yhtiölle mieleinen aikataulu tämän toteuttamiseksi.
”Ensimmäiseksi pitäisi saada Isohaaran kalatiet toimimaan tehokkaasti. Seuraavaksi on sitten Taivalkoski, jossa meillä on ollut monta vuotta toiminnassa kalasydän ja hakemus kalauomasta, joka koostuu luonnonmukaisesta ja teknisestä osuudesta. Me näemme, että tuloksia voidaan saavuttaa askel kerrallaan etenemällä.”
Yritys on kokenut avin päätöksen moninkertaistuvat istutusvelvoitteet kohtuuttomiksi. Timonen kertoo, ettei niiden toteuttaminen ole mahdollista.
Timonen muistuttaa, että vaelluskalojen kulkuyhteydet toisivat mukanaan kalastusrajoituksia.
”Joka paikassa, jossa on tällaisiin toimenpiteisiin ryhdytty, on erittäin rankat kalastusrajoitukset. Sen takia monet paikalliset Kemijoella vastustavatkin tätä, koska heille kotitarvekalastus on tärkeää.”
Timonen tyrmää väitteet siitä, että Lapin liiton vaelluskalatyöryhmässä olisi kysymys vesivoimayhtiöitä suosivasta korruptiosta, jossa paikalliset yhdistykset sivuutetaan.
”Syytös on hyvin erikoinen ja suoraan sanottuna naurettava. Samanlaiset työryhmät löytyvät Lieksanjoelta, Oulunjoelta ja Iijoelta. Yksi perusajatus työryhmää perustaessa oli, että ne, jotka tekevät hankkeita, voivat hakea rahoitusta ryhmästä. Eikö ole ihan normaalia, että rahan hakijat eivät ole jakamassa rahoja? Mielestäni tämä on täysin normaalia.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




