Tukit poimitaan hautoma-altaasta vuorokauden kylvyn jälkeen. Seuraavaksi ne siirtyvät kuorittaviksi. Kuva: Markku Vuorikari
Kuusivanerin valmistus on kuumaa ja kosteaa – yli 70 tukkirekkaa ajaa sisään Pelloksen tehtaan porteista päivittäin
Yhdestä järeästä kuusitukista syntyy UPM:n Pelloksen tehtailla 30 metriä viilumattoa.
Kun kerrokset on puristettu jämäkäksi vaneriksi, reunat siistitään sahaamalla. Kuva: Markku Vuorikari
Viiluille on levitetty liima. Liimauksen jälkeen ne kerrostetaan syyt ristikkäin. Kuva: Markku Vuorikari
Pasi Toivanen näyttää viiluja, jotka ovat valmiina liimattaviksi. Kuva: Markku VuorikariHavuvanerin teossa on menoa ja meininkiä, ainakin kirpeällä pakkassäällä. Upeat höyrypilvet nousevat kuusitukkien hautoma-altaasta, kun jäiset rungot pulahtavat 40–50-asteiseen veteen.
Hautoma-altaassa ne kastuvat kunnolla. Kylvyssä riittää tungosta, sillä UPM:n Pelloksen vaneritehtaan porteista ajaa sisään yli 70 tukkirekkaa päivittäin. Lisäksi, kun sää on hieman vähemmän hyytävä, raaka-ainetta saadaan uitettua Saimaan reittejä pitkin.
”Noin viidennes puusta kuljetetaan uitolla”, tuotantopäällikkö Pasi Toivanen kertoo.
”Se on tärkeä keino alentaa kuljetuskustannuksia. Tietysti uitossa puut pysyvät myös kosteina.”
UPM:n mukaan yhtiön Ristiinassa sijaitseva havuvaneriyksikkö on Euroopan suurin. Kuusitukin lisäksi vanereiden raaka-aineina käytetään jonkin verran koivuviilua, joka tulee muilta tehtailta.
Tehtaiden käyttämä raaka-aine hankitaan yleensä 130 kilometrin säteellä Ristiinasta.
”Kuusitukeissa ei saisi olla korjuuvaurioita, halkeamia tai lenkoutta. Jos puuta ei ole kaadettu loppuun kunnolla, siihen tulee usein halkeama”, Toivanen kuvailee.
”Sorvipöydällä asialle on myöhäistä tehdä mitään, joten olemme kutsuneet metsäkoneenkuljettajia tutustumaan prosessiin. Siinä he näkevät, mikä merkitys huolellisella työllä on.”
Kaikki tehtaalla käytettävä puu on sertifioitua, joko PEFC- tai FSC-järjestelmän mukaista.
”FSC-sertifioidut määrät ovat kehittyneet erinomaisesti, kiitos luotettavien yhteistyökumppanien ja puuntoimittajien. Tällä hetkellä puhutaan jo pitkälle yli kymmenestä prosentista”, UPM Plywoodin tuotantojohtaja Mika Kekki kertoo.
”Olemme halukkaita ostamaan yhä enemmän FSC-kuusitukkeja, erityisesti Pelloksen tehtaille.”
UPM:llä on yhteensä kuusi vaneritehdasta ja yksi viilutehdas Suomessa sekä vaneritehtaat Venäjällä ja Virossa.
Tukit viihtyvät hautoma-altaassa vähintään vuorokauden.
Altaasta ne siirtyvät tarkistukseen, jossa löytyvät virheelliset puut kuten metallia sisältävät rungot, lähetetään sellun raaka-aineeksi. Samoin käy rikkonaisille viilumatoille ja viiluille.
Seuraavaksi tukit kuoritaan ja kuori siirtyy tehtaan omalle lämpölaitokselle poltettavaksi. Lämpöä tarvitaankin useassa vaiheessa: hautoma-altaan lisäksi viilujen kuivauksessa ja vanerin kuumapuristimessa.
Kuoritut, märät tukit pääsevät varsinaiseen pyöritykseen: sorvissa halkaisijaltaan jopa 75-senttiset tukit muuttuvat purilaiksi, joiden halkaisija on noin kahdeksan senttiä. Sorvauksessa syntyvä viilumatto on keskimäärin 30 metriä pitkä.
Purilaat pääsevät nyt rakennuskäyttöön, aikaisemmin nekin keitettiin selluksi. Koska purilaat ovat kuusen ydintä, niistä valmistettuja pikkulautoja ei juuri tarvitse käsitellä kyllästysaineilla.
Sorvilta syntyy kahdeksassa tunnissa 50–60 kilometriä viilumattoa. Leikkauksen jälkeen viilut kuivataan 180-asteisessa kuivaamossa. Sen jälkeen ne jäähdytetään ja siirretään liimattavaksi.
Viilut liimataan vuorotellen poikki- ja pitkittäissyin, jotta vanerista saadaan mahdollisimman luja.
Liima on tällä hetkellä fenoliliimaa, jota esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus kuvailee myrkylliseksi.
”UPM on aloittanut myös patentoimansa luonnonmukaisen ligniinin hyödyntämisen vanerin liimauksessa”, Kekki kertoo.
Ligniini on yksi sellun valmistuksen sivutuotteista.
Liimauksen jälkeen vaneria puristetaan ensin huoneenlämmössä, sitten 130 asteessa viidestä minuutista varttiin. Sitten se sahataan lopulliseen mittaansa.
Juna vie 40 prosenttia valmiista vanerista kohti satamaa, loput lähtevät kumipyörillä.
”Tuotteesta 94 prosenttia viedään Eurooppaan”, Toivanen kertoo.
”Siellä sitä käytetään rakentamisen yleismateriaalina.”
Kuusivaneria käytetään myös kuljetusvälineisiin ja huonekaluihin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
