”Ei meidän tarvitse susia ja karhuja pelätä, vaan siellä pitää pelätä maanomistajia” – työtään tekevä luontokartoittaja sanoo joutuneensa uhkailun kohteeksi
Luontoselvityksiä tilataan sekä julkisten että yksityisten toimijoiden toimesta. Joskus työntekijät saavat maanomistajilta vihamielisen vastaanoton.
Luontokartoitusta tekevät ammattilaiset, jotka ovat alansa asiantuntijoita. Kuva: HANNU RAINAMOLuontokartoittajan päivä sai ikävän käänteen, kun yksityinen maanomistaja lähestyi häntä kesken töiden.
”Meillä lähti ensimmäistä kertaa uusi työntekijä kohteelle ja heti ensimmäisellä kohteella häntä uhkailtiin”, kertoo biologi Marjo Pihlaja Latvasilmu Osk:sta.
Pihlajan mukaan uhkailu tapahtui pian sen jälkeen, kun MT oli julkaissut luontokartoitusten tekijöitä kritisoivan mielipidekirjoituksen.
”En tiedä, liittyykö se suoraan tapaukseen”, hän sanoo. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Latvasilmun työntekijöitä on uhkailtu.
”Tällaiset kirjoitukset ruokkii hyvin negatiivista käytöstä, ikään kuin metsässä ei saisi kulkea ja havainnoida, vaikka sehän on jokamiehenoikeus.”
Pihlajan mukaan uhkailu kohdistuu useimmiten miespuolisiin työntekijöihin. Nyt tilanteeseen joutui nuori nainen.
”Meillä on tapahtunut aikaisemmin sellaista, että tie on tukittu kaivinkoneella, eikä olla päästy pois alueelta. Ei meidän tarvitse susia ja karhuja pelätä, vaan siellä pitää pelätä maanomistajia.”
Tuoreimman uhkailutilanteen jälkeen Latvasilmu otti yhteyttä kaavoittajaan, joka otti yhteyttä maanomistajaan. Hän esitti pienet pahoittelut ja perusteli toimintaansa sillä, että ei ollut tiennyt, millä asialla mailla liikutaan.
”Mutta ei meidän työntekijä saanut edes suunvuoroa, vaan oli heti alettu uhkailla”, Pihlaja harmittelee.
Valtion metsissä selvitystä tekevä Luonnonmetsätyöryhmä on viime aikoina ollut uutisoinnin kohteena. Alan ammattilaisista koostuva ryhmä tekee valtiolle ilmaiseksi sitä työtä, mikä Metsähallituksen tulisi itse tehdä, mutta johon ei ole resursseja, Pihlaja sanoo.
Hän arvelee, että ryhmän saama julkisuus saa maanomistajat suhtautumaan vihamielisesti muihinkin luontoselvityksen tekijöihin.
”Metsissä liikkuu paljon alan ammattilaisia tekemässä kartoittamista. Tässä meidän tapauksessa kunta oli tilannut kaavoituksen selvityksen ja maanomistajalla itselläänkin siellä kaavoitettavia alueita”, Pihlaja kertoo.
Luontoselvityksiä tilaavat sekä kunnat ja ely-keskukset että eri kokoiset yritykset. Selvityksiä tarvitaan esimerkiksi tuulivoimahankkeisiin, turvetuotantoalueiden selvityksiin, kaavoitukseen ja kaikkeen isompaan maankäytön suunnitteluun.
”Liikumme käytännössä kevättalvesta myöhään syksyyn. Selvityksiä voi olla yö- tai päiväsaikaan riippuen siitä, mitä kartoitetaan”, Pihlaja sanoo.
”Yleensä tavoitteena on selvittää luonnon nykytila: Onko huomioitavia luontoarvoja tai lakisääteisiä kohteita, millaisia lajeja ja luontotyyppejä löytyy. Tuulivoimahankkeissa huomioidaan tiettyjä asioita, rantatonttien kaavoituksessa on omanlaisensa vaikutukset.”
Vaikka MT:ssä julkaistussa mielipidekirjoituksessa viitattiin Luonnonmetsätyöryhmään, jossa Pihlaja ei ole osallinen, hän pitää kollegoiden ammattitaidon vähättelyä harmittavana.
Pihlaja korostaa, että luontoselvityksiä tekevät ammattilaiset, jotka ovat oman alansa erityisasiantuntijoita. Heidän pitää tuntea Suomen linnut, sienet ja kasvit sekä se, millaisia vaikutuksia niiden elinympäristön muutoksilla on. Yhteensä työntekijöiden tietämys kattaa tuhansia lajeja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
