Jussi Aho kaipaa monipuolista metsäpalvelua
Firan toimitusjohtaja Jussi Aho saapuu tapaamiseen puku päällä mutta reppu selässä. Hän on tottunut rikkomaan vanhoja kaavoja ja etsimään uusia, paremmin toimivia ratkaisuja.
Aho on vetänyt Firaa vuodesta 2009. Pääasiassa pääkaupunkiseudun rakentamiseen keskittynyt yhtiö on uudistanut rakentamisen käytäntöjä.
”Perinteisesti rakennusliikkeet ovat omistaneet tontteja ja työvälineitä, mikä on vienyt niiden huomiota varsinaisesta päätehtävästä. Me emme omista mitään, joten voimme keskittyä palvelemaan asiakkaita ja löytämään heille parhaiten sopivat ratkaisut.”
Konsepti on osoittautunut toimivaksi. Yhtiön liikevaihto on kasvanut yli 30 prosentin vauhtia, ja tänä vuonna se nousee 130 miljoonaan euroon.
Kovasta kasvusta huolimatta Fira on edelleen enintään keskisuuri tekijä koko valtakunnan rakennusbisneksessä. Rakentamisessa pyörii vuodessa 28 miljardia euroa.
Ahon mukaan ihmisten ehdoilla tapahtuvalla rakentamisella on edelleen valtavat kasvumahdollisuudet ja konseptointi antaa jopa kansainvälistymisen mahdollisuuksia.
Oma lukunsa on, että Fira on keskittynyt kasvavan pääkaupunkiseudun rakentamiseen ja remontointiin. Rakentamisen taantuma ei ole sitä siksi puraissut.
Suomessa on jo pitkään haluttu edistää puurakentamista. Ahon mukaan äkillinen muutos ei ole mahdollinen. Se johtaisi väistämättä virheisiin.
”Puurakentaminen yleistyy varmasti mutta hitaasti. Se tapahtuu tekemällä ja oppimalla.”
”Itse en ole materiaaliuskovainen. Erilaisille materiaaleille on paikkansa, joissa niiden parhaat ominaisuudet tulevat esiin. Betoni kestää puristusta, teräs vetoa ja puu on kevyttä ja esteettistä.”
Aho kertoo oppineensa metsästämään jo lapsena. Nykyään hän metsästää pienriistaa ja on ostanut 140 hehtaaria metsää Kuusamosta.
”Metsästysoikeus on sidoksissa metsänomistukseen. Valitsin Kuusamon, koska siellä on hyvät kanalintukannat. Lisäksi sinne pääsee kätevästi lentokoneella, eikä siellä ole hirvikärpäsiä riesana.”
”Kuusamon maisemat ovat upeat. Siellä tulee käveltyä haulikon kanssa jopa parikymmentä kilometriä päivässä.”
Ahon mukaan metsästyksen ja kalastuksen merkitystä matkailulle ei ole vielä täysin tajuttu. Esimerkiksi kalapaikoilla ensimmäisenä vastaan tulee kieltokilpi, jonka monimutkaiset rajoitukset eivät taatusti aukea ulkomaalaiselle turistille.
”Kieltojen sijaan matkailija pitäisi toivottaa tervetulleeksi. Markkinoinnin pitäisi lähteä siitä, että täällä on hyvä metsästää ja kalastaa.”
Metsästykseen Aho kaipaa luottamusta. Päiviin perustuvien rajoitusten sijaan pitäisi päästä saaliin kiintiöintiin.
”Metsä ei kulu kävelemällä eikä järvi soutamalla”, Aho muistuttaa.
Aho painottaa 140 hehtaarin metsätilallaan virkistyskäyttöä ja metsästystä. Hän haluaisi hoitaa metsäänsä riistalintuja suosien.
”En ole metsäammattilainen, joten kaipaan siihen apua. Sitä on kuitenkin huonosti saatavilla. Metsänhoitoyhdistyksessäkin lähtökohtana näyttää olevan päätehakkuiden eli kantorahatulojen maksimointi.”
”Minua kiinnostavat vaihtoehtoiset laskelmat metsän tuotolle esimerkiksi 40 vuoden ajalle. Haluaisin tietää, miten metsiä hoidetaan niin, että niiden virkistysarvo kasvaa. Millaisen tuoton silloin saa muihin vaihtoehtoihin verrattuna?”
Aholle itselleen virkistysarvot ovat niin tärkeitä, että hän on hankkinut metsää, vaikka pelkkää tuottoa hakeva sijoittaja ei välttämättä niin tekisi. Paremman tuoton rahoilleen saa osakkeista.
”Metsän tuottolaskelmissa koron merkitys on suuri. Kun korko on matalla, metsästä saatavaa viiden prosentin tuottoa voi pitää erinomaisena.”
Jarmo Palokallio
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
