MT:n kysely: Myös metsänomistajista joka kolmas luulee Suomen hakkuita yhtä suuriksi kuin kasvua

Joka kolmas metsänomistaja arvelee, että metsiä hakataan vähintään niiden kasvun verran. Todellisuudessa Suomen metsiä on 1970-luvulta lähtien hakattu selvästi kasvua vähemmän. Kuva: Kankaanpää Jaana

Suomen metsiä on hakattu 1970-luvulta lähtien selvästi kasvua vähemmän. Silti joka kolmas metsänomistaja arvelee, että metsiä hakataan vähintään niiden kasvun verran. Parhaiten kasvun ja hakkuiden suhteesta ovat perillä metsätilanomistajat.

MT:n teettämän Metsätutkakyselyn perusteella metsäalalla on vielä tehtävää metsätalouden kestävyyden perustelemisessa. Suuri osa metsänomistajistakin näyttää olevan epävarmoja hakkuiden kestävyydestä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsien kasvu on kiihtynyt noin 110 miljoonaan kuutioon vuodessa. Siitä korjattiin kaupallisissa hakkuissa viime vuonna noin 62 miljoonaa kuutiota puuta. Kun mukaan lasketaan energia- ja kotitarvepuu, korjuumäärä kipusi 72 miljoonaan kuutioon.

Toisin sanoen kasvusta hakattiin vain 65 prosenttia ja metsien kasvun ja hakkuiden väliin jäi kymmenien miljoonien kuutioiden reservi. Esimerkiksi Ruotsissa hakkuut ovat olleet jo pitkään selvästi lähempänä hakkuumahdollisuuksien ylärajaa.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi hakkuiden nostamisen noin 80 miljoonaan kuutioon. Metsäteollisuuden uudet investoinnit ovat jo alkaneet kasvattaa hakkuita siihen suuntaan. Pelkästään Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen lisää teollisuuden puuntarvetta neljällä miljoonalla kuutiolla.

Kaikissa metsänomistajaryhmissä enemmistö tiesi, että metsät kasvavat enemmän kuin mitä niitä hakataan. Parhaiten asiasta jyvällä olivat palkansaajiksi ja yrittäjiksi itsensä luokitelleet metsätilanomistajat. Heistä useampi kuin kaksi kolmesta tiesi hakkuiden jäävän kasvua pienemmäksi.

MTK:sta arvellaan, että esimerkiksi viljelijät ovat hakanneet viime vuosina metsiään ja paikanneet sillä maatalouden heikkoa kannattavuutta. Jos omista metsistä on korjattu puuta lähes kasvun verran, se on saattanut vaikuttaa arvioon koko maan metsien käytöstä.

Ehkä siinä on syy, miksi vain joka kuudes viljelijä arveli, että hakkuut jäävät Suomessa selvästi kasvua pienemmiksi.

Näiden tulosten perusteella on ehkä vähän helpompi ymmärtää, miksi suomalainen kestävä metsätalous on Euroopassa melkoisen outo käsite.

Kantar TNS Agri Oy:n toteuttamaan syksyn Metsätutkaan vastasi 552 metsänomistajaa.