Puun järeyden voi helposti tarkistaa kännykän avulla. Useimmissa malleissa lyhin sivu on noin seitsemän senttiä leveä. Kuva: Pasi Leino
Lompakko kiittää raakaa raivaajaa – esimerkkilaskelma osoittaa, miksi pikkupuita ei kannata jättää koneella hakattaviksi
"Korjuu ja kuljetus tulevat kalliimmaksi kuin mitä puuaineksesta saadaan hintaa", toteaa metsätalousyrittäjä Tiina Lietzén pienten puiden säästelystä ennakkoraivauksessa.
Ennakkoraivauksessa tulee helposti jätettyä liian pieniä puita pystyyn, Tiina Lietzén miettii. Kuva: Pasi LeinoMetsätalousyrittäjä Tiina Lietzén harppoo sahan kanssa ensimmäistä koneellista harvennusta odottavan kuusikon laitaan. Tällä kohteella hän teki ennakkoraivauksen jo useita vuosia sitten. Nyt hän palaa vanhoille jäljilleen tarkoituksenaan todistaa, miten ammattilaisenkin silmä voi heittää.
”Omaan silmään ei kannata tuudittautua. Kun tekee tarkistusmittauksen aika ajoin, ei tule systemaattista virhettä puiden valinnassa.”
Ja toden totta, rinteen alareunasta löytyy nurkka, jossa ennakkoraivaajalta on jäänyt pystyyn korkeintaan niukasti yhden kuitupöllin mitat täyttäviä kuusia. Ne saavat metsänomistajalta kaatotuomion – niitä ei kannata koneen puitavaksi jättää.
”Siinä ei olisi taloudellisesti mitään järkeä”, hän sanoo.
”Tällaisia puita tarvitaan 70–100 kappaletta, jotta kertyy edes yksi kuutio kuitupuuta. Niiden korjuu ja kuljetus tulevat kalliimmaksi kuin mitä puuaineksesta saadaan hintaa.”
Lietzén ottaa esimerkiksi laskelman, jossa ensiharvennuksessa poistetaan 600 runkoa hehtaarilta. Poistettavista puista sata on rinnankorkeudeltaan noin 7–8-senttisiä. Lietzén kutsuu niitä nollarungoiksi.
Kun verrataan keskimääräisillä hakkuutaksoilla tilanteita, jossa nollarungot kaadetaan koneella kuitupuiksi tai ne kaadetaan ennakkoraivauksessa tylysti maahan, rahallisesti kannattavampi valinta on jälkimmäinen vaihtoehto.
”Jos nollarungot jätetään koneen korjattaviksi, korjuu on 118 euroa kalliimpi, ja sillä saadaan pinoa nousemaan 1,5 mottia eli 46 euron edestä. Näiden pikkupöllien teettäminen tulee näin ollen maksamaan noin 78 euroa kuutiolta”, Lietzén toteaa.
Hakkuu hidastuu pikkupuiden vuoksi niin paljon, että koko leimikon korjuukustannukset nousevat.
”Ketjussa kaikkien kannalta olisi kannattavampaa raivata nollarungot maahan lahoamaan", Lietzén sanoo.
Kun loputkin hontelot kuuset on putsattu leimikosta, Lietzén syventyy pohtimaan, olisiko nollarunkojen synty voitu kokonaan välttää. Hän uskoo, että olisi.
”Jos täällä olisi tehty aikanaan kunnollinen taimikonhoito, valtapuista jälkeen jäänyttä puustoa ei olisi tullut.”
Lietzén suositteleekin tylyä linjaa kaikille raivaajille. Aiemmassa työssään metsänhoitoyhdistyksessä hän pani merkille, että metsänomistajat jättävät lähes aina liikaa taimia ja puita omatoimisessa raivauksessa.
”Jos on kaksi aika järeää puuta, ei raaskita kaataa toista hyvää pois. Itsensä täytyy vain kovettaa. Taimikonhoidossa pitää olla riittävän rohkea.”
Motivaatiota voi kerätä vaikka miettimällä, että ylimääräiset rungot imevät koko ajan kasvuvoimaa kasvatettavilta puilta.
”Puut käyvät juuristossa kilpailua elintilasta”, Lietzén muistuttaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
