Nykyiset sahat pystyvätnielemään Äänekosken tukit
Versowoodin sahalta Hankasalmelta on vain 70 kilometriä Metsä Groupin Äänekosken tehtaille. Henrik Leppävuori lajitteli mäntyä Hankasalmella maanantaina. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoÄänekoskelle suunnitteilla oleva Metsä Groupin biotuotetehdas, UPM:n Pietarsaaren ja Kuusankosken sellutehtaiden laajennukset sekä Stora Enson Varkauden muutostyöt ovat lisäämässä kuitupuiden kulutusta lähes seitsemän miljoonaa kuutiometriä.
Kyseisen kuitupuumäärän hankinnassa tukkia kertyisi lisää 2–3 miljoonaa kuutiometriä.
”Sen määrän olemassa oleva sahateollisuus pystyy sahaamaan lisäämällä vuoroja ja mahdollisesti jonkun verran kuivauskapasiteettia”, sanoo Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio.
Kylävainio viittaa vuosituhannen alun sahausmääriin. Kaikkien aikojen ennätys 13,6 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa syntyi vuonna 2003. Viime vuonna tuotanto ylsi 10,9 miljoonaan kuutiometriin.
Tällä vuosituhannella Suomessa on purettu kapasiteettia noin miljoonan sahatavarakuution verran.
Tukkia kului huippuvuosina noin kuusi miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin viime vuonna. Sahatavarakuutioon tarvitaan tukkia 2,2–2,3 kuutiometriä.
Suomen suurimpien itsenäisten sahayritysten Versowoodin ja Keitele Groupin hankinta-alueisiin uudet selluinvestoinnit sopivat erinomaisesti
Jos Finnpulpin Kuopion sellujätti toteutuisi, Suomeen pitäisi rakentaa Kylävainion mukaan pari suurta – tuotantokapasiteetiltaan 400 000 kuutiometrin – sahaa lisää.
Myös Versowoodin toimitusjohtajan Ville Kopran mukaan nykyiset sahat imevät Äänekosken ja tiedossa olevien laajennusten tuomat tukit, kunhan Suomen kilpailukyvystä huolehditaan, eikä puun hinta karkaa.
”Sahatavaraa käytetään maailmassa vuosittain 300 miljoonaa kuutiometriä. Jos Suomessa lisätään tuotantoa yksi tai kaksi miljoonaa kuutiometriä, niin kyllä kilpailukykykyiset tavarat maailmalla paikkansa löytävät.”
Itsenäisille sahureille investoinnit sellutehtaisiin ovat tervetulleita. Sahojen pulmana on ollut, minne sijoittaa hankinnassa tuleva kuitupuu ja tuotannossa syntyvä hake. Sahausta ei voi lisätä, ellei ole osoitetta sivutuotteille.
Kylävainio ja Kopra ovat yhtä mieltä siitä, että kasvava puunkäyttö edellyttää valtiovallan toimia. Tarvitaan paketti, joka ehkäisee metsätilojen pirstoutumista, edistää sukupolvenvaihdoksia ja palkitsee aktiivista metsätaloutta harjoittavia metsänomistajia.
”Veroporkkanaa ja keppiä. Valtio on panostanut metsiin paljon rahaa, siksi valtiolla olisi oikeus kysyä myös tuottoa näille panostuksille”, Kylävainio sanoo.
Kopra toivoo kiihkotonta keskustelua myös metsätalousmaksusta tai ennakkoveromalleista. Kyseisissä malleissa metsänomistaja maksaisi veroa, jonka hän saisi takaisin myydessään puuta.
”Aikoinaan pinta-alavero aktivoi porukan tekemään. Nyt ammattimaiseen metsänhoitoon pitäisi kannustaa vaikka huojennuksin verrattuna siihen, ettei metsässä tehdä mitään”, Kopra esittää.
Kaavailtujen investointien suurena haasteena Kylävainio pitää sitä, kuinka nuoret saadaan kiinnostumaan puunkorjuusta ja kuljetustöistä. Raaka-ainehuolto ei onnistu nykyisellä määrällä metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajia.
Äänekosken, Pietarsaaren, Varkauden ja Kuusankosken investointien valmistuttua tarvitaan 2 000 uutta ammattilaista, jotta puu kulkee metsästä tehtaille. Kuopion sellujätti kaksinkertaistaisi tarpeen.
Yksin Äänekosken tehdas nielisi päivittäin yli 270 autokuormallista puuta, vaikka osa puusta tulisi junakuljetuksina.
Kylävainio muistuttaa, että metsäalalla työskentelevien keski-ikä on korkea ja lähivuosina eläköityvien osuus suuri.
”Harvesterien, metsätraktorien ja puutavara-autojen kuljettajien koulutuksen varmistamiseksi pitää ryhtyä kiireesti töihin.”
Puunhankinnassa kaivataan Kylävainion mukaan myös uutta ajattelua ja teknologiaa.
”Metsäkoneyrittäjät ovat sanoneet, että nykykalustolla voitaisiin hakkuita lisätä 10 prosenttia, jos voitaisiin hakata joka päivä.”
Nyt metsäkoneita joudutaan seisottamaan vuoden aikana tyhjän panttina pitkiä jaksoja.
JUHA KAIHLANEN
Aikoinaan
pinta-alavero aktivoi porukan
tekemään.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
