Metsät ovat hyvä syy äänestää eurovaaleissa

Ensi viikonloppuna 400 miljoonaa eurooppalaista saa astella vaaliuurnille antamaan äänensä ehdokkaalle, jonka haluaisi lähettää Euroopan parlamenttiin seuraavaksi viideksi vuodeksi näyttämään suuntaa sille, millaiseksi EU rakentuu.

EU jatkaa viime vuosina aloittamaansa ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Se tarkoittaa sitä, että metsiin liittyvät aiheet eivät lopu Brysselin direktiivikoneistosta tulevallakaan vaalikaudella. Tulevissa eurovaaleissa valitaankin ne henkilöt, jotka päättävät metsien käytön tulevaisuudesta EU-parlamentissa.

Kun tapaan Brysselissä ihmisiä eri puolilta Eurooppaa, törmään usein kysymykseen siitä, mihin yksittäinen europarlamentaarikko voi vaikuttaa. Vastaan heille, että meppien vaikutusvalta riippuu pitkälti siitä, ovatko he itse aktiivisia ja haalivatko he itselleen vastuita. Vaalien päätyttyä alkaa tiukka kisa siitä, mihin europarlamentin valiokuntaan kukin pääsee. Metsäasioita ajatellen tärkeitä paikkoja ovat viime vuosina olleet esimerkiksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta sekä ympäristövaliokunta.

Mutta pelkät valiokunnat eivät määritä europarlamentaarikon valta-asemaa. Jokainen meppi pystyy jättämään muutosehdotuksia, osallistumaan työryhmiin ja käymään käytäväkeskusteluja.

Euroopan parlamentti on kasvattanut vastuutaan koko unionin olemassaolon ajan. Suomalainen saattaa ajatella, että mitä väliä EU-vaaleissa on äänestää, kun Saksalla on lähes sata meppiä ja Suomella vaivaiset 13. Taas vastaan: se on kuitenkin enemmän kuin ei yhtäkään. Ja miten kävisi metsäasioiden – ja Suomen muiden erityispiirteiden – ilman edes tätä meppimäärää?

Kun metsäasioiden sorvaaminen on ollut kuumimmillaan, olen huomannut, että suomalaismepeillä on vaikutusvaltaa. MT:n kyselyssä kuluvan vaalikauden aikana suomalaiset saivatkin kiitosta erityisesti metsäasioiden esimerkillisestä hoitamisesta. Parlamentissa metsätietämys on valttia, ja sille on kysyntää. Tulevia käänteitä on vielä mahdoton ennustaa, mutta uskon, että aiemmat metsäväännöt olivat vasta alkusoittoa.

Mutta ajavatko mepit sitten aina kansallista etua vai äänestävätkö he oman mielensä mukaan? Vaikka suomalaisia meppejä pidetään Suomen edun ajajina, tosiasiassa kansallinen etu on vaikea määritellä. Onko hallituksen linja yhtä kuin Suomen linja? Entäs metsäyhtiöiden mielipide – ajavatko nekin kansallista etua?

Mepin on punnittava, äänestääkö hän oman harkintansa mukaan, EU-ryhmänsä kannan perusteella vai kansallisen puolueensa linjauksiin nojaten. Ryhmäkuria parlamentissa ei ole.

Kokemukseni mukaan metsänomistajat ovat usein hyvin perillä siitä, kuinka suuria päätöksiä unionissa tehdään koskien heidän elinkeinoaan. Nyt onkin hyvä aika plärätä läpi ehdokaslistoja ja miettiä, millaisia arvoja haluaa pitää esillä EU:ssa. Vain äänestämällä voit vaikuttaa.