Typen poistaminen kaupunkienjätevesistä oletettua halvempaa
Typen puhdistaminen yhdyskuntien jätevesistä on osoittautunut oletettua halvemmiksi.
Suomen pitäisi harkita EU:n yhdyskuntajätevesidirektiiviä tiukempaa typpipolitiikkaa, ehdottavat Helsingin yliopiston professorit Markku Ollikainen ja Jussi Lankoski, tohtoriopiskelija Sami Hautakangas sekä tutkimusjohtaja Juha Honkatukia Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.
Fosforia yhdyskuntajätevesistä poistetaan jo enemmän kuin EU edellyttää.
Suomessa toimivat puhdistamot poistavat yhdyskuntien jätevesistä lähes kaiken fosforin, keskimäärin 96 prosenttia. Typestä poistetaan ainoastaan noin 56 prosentissa, koska typen puhdistamista on pidetty kalliina.
Tutkimus paljastaa, että isoissa jätevedenpuhdistamoissa viimeisen typpikilon poistaminen maksaisi 5,50 euroa, jos jätevesien typestä poistettaisiin 70 prosenttia.
Jos typen puhdistus nostettaisiin 90 prosenttiin, viimeisen typpikilon puhdistamisen hinta nousisi noin 12 euroon.
Puhdistamoiden mahdollisuuden vähentää fosforikuormitusta entisestään ovat vähäiset. Viimeisen fosforikilon poistaminen jätevesistä maksaa nykyisin noin 17 euroa.
Tutkimuksen tuloksia esiteltiin torstaina Helsingissä Säätytalolla järjestetyssä seminaarissa.
Sama tutkijaryhmä esittää, että Suomi korjaisi maatalouden ympäristötukijärjestelmän puutteet. Ympäristötuki ei ole vähentänyt ravinnekuormaa tuelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Koko maan tasolla maatalouden typpikuorma on kasvanut. Fosforikuorma on supistunut vain vähän. Saaristomeren alueella sekä typpi- että fosforikuormat ovat kasvaneet.
Typpikuorman kasvu johtuu tutkijoiden mukaan kolmesta tekijästä: viljelysmaan määrän kasvusta, viljelypinta-alojen painottumisesta paljon typpeä vaativiin kasveihin sekä typpilannoituksen sallittujen enimmäisrajojen nostamisesta.
Tutkijat tehostaisivat ympäristöpolitiikkaa typpiverolla, joka toimisi nykyisiä lannoitusrajoja oikeudenmukaisemmin ja tehokkaammin. Lannoitusvero kohdistuisi myös ympäristöohjelman ulkopuolisiin tiloihin.
Typen kokonaishuuhtouman kasvu puolestaan pysähtyisi, jos asetettaisiin pellonraivauskielto tai pellon raivaamista alettaisiin verottaa sen aiheuttamien ravinne- ja ilmastohaittojen mukaisesti.
Fosforin huuhtouman vähentämiseksi käyttöön pitäisi ottaa tiukat fosforilannoitusrajat niillä peltolohkoilla, joiden fosforivarannot ovat korkeat.
Tutkijat olisivat myös valmiita järjestämään karjatalouden lantapolitiikan uudelleen.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
