Paperin teko kannattaaedelleen myös Suomessa
Sekä aikakauslehtipaperin että havusellun markkinahinnat ylittivät vuonna 2010 reippaasti tuotannon kannattavuusrajat suomalaisilla tehtailla, Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Aalto-yliopiston puunjalostuslaitoksen tutkimukset osoittavat.
Metlan tutkijan Heikki Korpusen mukaan aikakauslehtipaperin teko kannatti paremmin kuin sellunkeitto. Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin havusellulla paremmat.
”Sellussa kannattavuus näyttäisi olevan paremmin turvassa kuin aikakauslehtipaperissa, jonka kannattavuus on herkempi hintavaihtelulle.”
Päällystämättömän aikakauslehtipaperin (SC) valmistuksessa syntyi vuoden 2010 hinnoilla tuottoa 63 euroa kuusikuitupuukuutiota kohti, kun puu oli peräisin päätehakkuusta. Harvennuspuusta kertynyt tuotto oli 53 euroa kuutiometriltä.
Sellunkeitossa päätehakkuista hankitulle mäntykuitupuulle tuottoa tuli 42 euroa ja harvennuspuulle 37 euroa kuutiometrille.
Tutkimuksessa mäntykuitupuun tehdashinta sellunkeitossa vaihteli 39 eurosta 41 euroon kiintokuutiolta riippuen siitä, oliko puu päätehakkuista vai harvennuksilta. Paperitehtaalla puu maksoi 38 eurosta 43 euroon.
Sellunkeiton laskelmissa markkinahavusellun hintana käytettiin 692 euroa tonnilta. Aikakauslehtipaperin markkinahinta oli 590 euroa tonnilta.
Korpunen huomauttaa, että vuonna 2010 hinnat olivat korkeat, mikä näkyi hyvänä kannattavuutena.
Markkinahinnat ylittivät selvästi kriittiset pisteet, joissa tuotanto painuu tappiolle. Sellunkeitossa kriittiseksi pisteeksi saatiin tutkimuksessa noin 400 euroa tonnilta. Lähellä 400 euron tonnihintaa havusellu kävi viimeksi vuoden 2009 alkupuolella.
Paperitehtaan mallilaskelmassa kannattavuus painui tappiolle, kun päällystämättömän aikakauslehtipaperin tonnihinta jäi hieman alle 500 euroon.
Tutkimuksen tuloksia voi pitää Korpusen mukaan vain suuntaa antavina, koska lähtötiedot eivät perustu tehdaskohtaisiin toteutuneisiin kustannuksiin, vaan yleisiin kustannustietoihin.
”Tuloksista voidaan päätellä, että sellun ja paperin markkinahinta on tehtaan kannattavuuden kannalta merkittävin”, Korpunen sanoo.
Lopputuotteen markkinahinnan muutoksen vaikutus kannattavuuteen oli Korpusen mukaan kaksinkertainen verrattuna raaka-aineen hinnan muutokseen.
”Tuotteiden hintojen lasku kohti kannattavuusrajoja on selvä uhka. Aikakauslehtipaperin kannattavuus on hintojen laskulle vielä herkempi kuin sellun”, Korpunen sanoo.
Metlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksissa sellutehdas tuotti 600 000 tonnia havusellua vuodessa ja kulutti mäntykuitupuuta neljä miljoonaa kuutiometriä.
Paperitehdas teki aikakauslehtipaperia 300 000 tonnia vuodessa. Hiertämällä valmistettuun lämpömekaaniseen massaan (TMP) tarvittiin kuusikuitupuuta 0,5 miljoonaa kuutiometriä.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
