Kuokkalan kirkko saa naapurikseen puisia kerrostaloja
Katossa yhdistyvät sisäpinnan verkkokuori ja kantavat liimapuukehät, jotka tehty tarkoin valitusta keskisuomalaisesta ja hämäläisestä kuusesta. Suomen urkurakentamo Sotkamosta on rakentanut 16-äänikertaiset urut. Ne ovat tyylikopio Aristide Cavaillé-Collin 1800-luvulla tekemistä, romanttisen sointi-ihanteen uruista. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoJYVÄSKYLÄ (MT)
Keskisuomalainen kuusi on isossa osassa Jyväskylän Kuokkalan maineikkaassa kirkossa. Katon liimapuukehät ja kirkkosalin sisäpinnan verkkokuori vangitsevat tulijan huomion heti. Maallistuneenkin kulkijan katse hakeutuu korkeuksiin.
”Kuokkalan kirkko on uuden arkkitehtuurin hieno ilmentymä”, Jyväskylän kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen sanoo.
Kirkon naapurustoon tulee vuosina 2014 ja 2015 lisää uutta puuarkkitehtuuria, kun seinäjokelainen Lakea Oy rakennuttaa Kuokkalaan kolme kerrostaloa.
Puukuokka-hanke on Halisen mukaan merkittävä puurakentamisen kohde.
Kuokkalan kirkossa ja Puukuokassa tiivistyy asioita, joita on kirjattu Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisiin tavoitteisiin. Jyväskylä haluaa olla modernin arkkitehtuurin kaupunki, joka ottaa rakentamisessa huomioon ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuudenkin.
”Puurakentaminen on osa näitä linjauksia”, Halinen sanoo.
Puu ei silti ole itsetarkoitus. Halinen korostaa materiaalien luovaa yhdistämistä.
”Tärkeää on, että puu nostetaan tasavertaiseen asemaan muiden materiaalien kanssa. On tärkeää, että suunnittelijoilla ja rakentajilla on asenteellinen valmius puun käyttöön.”
Ilkka Halinen perustelee lisää, miksi puurakentaminen sopii Jyväskylään.
”Puu on täällä lähellä, olemme keskellä Keski-Suomen metsiä.”
Jyväskylä on myös arkkitehti Alvar Aallon kaupunki.
”Meillä on Aallon suunnittelemia kohteita yli 30. Aalto näytti jo 1930-luvulla, kuinka puu taivutetaan uudella tavalla esimerkiksi huonekaluihin.”
Jyväskylällä on vahvat siteet puuta jalostavaan teollisuuteenkin. Rakennemuutoksen vuoksi työpaikkojen määrä on tosin vähentynyt rajusti.
Puuteollisuutta oli aiemmin esimerkiksi Lutakossa, joka nyt on asunto- ja toimistoalue. Puu tulee takaisin Lutakkoon viimeistään sitten, kun suunniteltu konserttitalo valmistuu. Tarkoitus on, että rakennuksen sisäosissa käytetään puuta monipuolisesti.
Halinen uskoo, että lähiaikoina nähdään paljon mielenkiintoista puuarkkitehtuuria.
”Tietokoneiden kehittyneet mallinnusohjelmat auttavat suunnittelijoita, rakenneratkaisujen toimivuus pystytään tarkistamaan nopeasti. Nyt on vain mielikuvitus rajana.”
ANTTI KANTOLA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
