Tykkylumen vaurioittamissa puissa tikittää hyönteistuhopommi

Tässä noin 30-vuotiaassa männikössä oli viime kesänä tehty ensiharvennus. Menetys on suuri, sillä todennäköisesti kuvio pitää uudistaa. Puunmyyntitulot kuluvat uudistamiskustannuksiin. Kuva: Miska Puumala

Tykkytuhojen määrä paljastui kunnolla vasta lumien sulettua. Metsäkeskuksen valmiuspäällikön Yrjö Niskasen (vas.) mukaan tammikuun tykkytuhot olivat historian pahimmat Suomessa. Vieressä rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi. Kuva: Miska Puumala

Alkutalven tykkylumituhot aiheuttivat metsänomistajille mittavat tappiot Itä-Suomessa. Piina saattaa jatkua, mikäli tuhopuita ei saada ajoissa pois metsästä.

Tykkytuhoille altistuneita metsiä uhkaavat seuraavaksi hyönteistuhot.

Metsätuholaki vaatii metsänomistajia poistamaan kaadetun havupuutavaran lisäksi myös vahingoittuneet havupuut, jos määrä ylittää laissa määritellyt rajat.

Männyllä raja on 20 kuutiometriä hehtaarilla. Kainuussa mäntypuutavara on kuljetettava pois metsästä ja tienvarresta heinäkuun puoliväliin mennessä.

”On selvää, että lain noudattamismahdollisuudet ovat rajalliset”, metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi totesi tiistaina Hyryn­salmella, kun metsäkeskuksen, maa- ja metsätalous­ministeriön (MMM) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) väki tutustui tykkytuhoihin.

Lohen mukaan määräaikojen noudattamatta jättämiseen ei puututa, mikäli se tulisi metsänomistajalle mahdottomaksi tai kohtuuttoman kalliiksi.

”Jos metsänomistaja aktiivisesti pyrkii toimimaan lain mukaan mutta ei esimerkiksi saa puuta kaupaksi tai korjuu­kalustoa ei riitä, olisi kohtuutonta olla metsänomistajan kimpussa”, Lohi sanoi.

Aktiivisuutta kuitenkin edellytetään, eikä ylivoimainenkaan este poista metsänomistajan vahingonkorvausvelvoitetta, jos omasta metsästä leviää hyönteistuhoja naapuriin.

Monimuotoisuuden lisäämiseksi pieniä, lakirajan alittavia määriä havupuuta sekä kaiken vahingoittuneen lehtipuun voi jättää metsään.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes metsä­keskuksesta ei kuitenkaan suosittele kainuulaisia tarkoituksella jättämään havupuita metsään. Ympärillä on paljon tuoreita lumen pirstomia puita ja puukasoja, joihin alkukesällä parveilevat hyönteiset voivat iskeytyä.

Heinäkuussa kaarnan alla kasvanut uusi hyönteissuku­polvi lentää metsään, jollei puuta ole viety pois.

Männyillä tuhoa aiheuttavat erityisesti ytimennävertäjät, jotka syövät vuosikasvainten ydinosaa. Männyn latva harsuuntuu ja puun kasvu hidastuu.

Remes vertasi puutavaran poisvientiä rokotuksiin. Jos ei oltaisi riskivyöhykkeellä, yksittäisistä puista ei olisi haittaa, mutta nyt tilanne on toinen.

”Kainuussa metsät kannattaa rokottaa”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen kiteytti.

Suomussalmella metsää omistava Jarmo Tolonen ymmärtää metsätuholain mukaisen velvoitteen puutavaran kuljetuksesta. Hyönteistuhoja kukaan ei metsiinsä toivo.

Tolonen kärsi tykkytuhoista noin 50 hehtaarilla.

Puuta pirstoutui noin tuhat kuutiometriä eli 20 rekkakuormallista. Osa puustosta pystytään hyödyntämään, mutta huomattava osa tukkikokoisesta puusta menee sellukattilaan.

”Talvella kuuntelin napsetta, kun puita meni katki. 25 euroa meni nyt, nyt ja nyt”, hän kuvaili talven tuntojaan viitostien varressa.

Tolosen mielestä myönteistä on kuitenkin, että puukauppa käy.

”Jos kaikki ostajat sanoisivat ’ei kiitos’, olisi paha tilanne.”

Tamikuun tykkytuhot olivat metsäkeskuksen valmiuspäällikön Yrjö Niskasen mukaan historian pahimmat Suomessa.

Tuuli- ja lumituhoja ehkäistään parhaiten ennalta, jos taimikonhoito ja ensiharvennus tehdään ajallaan, eikä liian voimakkaasti.

Nyt tykkytuhoista kärsivät pahiten kohteet, joita oli vastikään harvennettu ja harvennus oli tehty liian myöhään, jolloin puusto oli ehtinyt riukuuntua.

Luken erikoistutkijan Heli Viirin mukaan ilmastonmuutos lisää talvisateita.

Itä- ja Pohjois-Suomessa se näkyy lisääntyvinä tykkytuhoina, etelässä ja lännessä puolestaan entistä vaikeampina korjuukeleinä.

Lue myös (MT Plus -tilaajille): Lumituhot veivät metsänomistajilta puunmyyntituloja jopa 10 miljoonaa euroa