Lukijalta: Vanhojen metsien suojelua arvioitaessa tulee huomioida koko metsäsektorin arvonlisä

Metso-ohjelman mukaisesti suojeltua metsää. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa 9.9. käsiteltiin Koneen Säätiön selvitystä, joka mukaan 100 000 hehtaarin valtion metsien suojelun yhteiskunnallinen nettohyöty vuoteen 2050 mennessä olisi mittava, jopa satoja miljoonia euroja.

Kuten Johanna Kangas ja Markku Ollikainen kirjoituksessaan (MT 16.9.) kertovat, selvityksessä metsäteollisuuden tuottama arvonlisä on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

Luken vuonna 2022 julkaiseman raportin ”Metsien tiukan lisäsuojelun hakkuumahdollisuus-, arvonlisäys- ja työllisyysvaikutusten arviointi” johtopäätöksissä todetaan, että lisäsuojelun arvonlisäystä vuosittain supistava vaikutus olisi vuoteen 2040 mennessä noin 200–1 200 miljoonaa euroa skenaariosta riippuen.

Metsämaahehtaaria kohden laskien arvonlisämenetys oli 570–900 euroa vuodessa. Vaihteluvälin yläraja kuvaa tilannetta, jossa lisäsuojelu kohdistuu vanhimpiin metsämaan ikäluokkiin painottuen Etelä-Suomeen.

Jos esimerkiksi käytämme hehtaarikohtaisena arvonlisäalenemana 570 euroa, lisäsuojelun arvonlisäystä vuosittain supistava vaikutus 100 000 hehtaarille olisi 57 miljoonaa euroa. Olettaen, että vaikutus pysyy vakaana vuoteen 2050 asti, kumulatiivinen arvonlisää alentava vaikutus kolmen prosentin korkokannalla diskontattuna olisi noin 1 050 miljoonaa euroa.

Biotalousstrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa tulevaisuudessa metsäteollisuuden arvonlisä käytettyä puukuutiometriä kohden esimerkiksi nostamalla tuotteiden jalostusastetta tai jalostamalla hiilidioksidia tuotteiksi. Jos tähän tavoitteeseen päästään, ovat lisäsuojelun euromääräistä arvonlisää alentavat vaikutukset vieläkin korkeammat.

Mielestämme metsien käyttöä ja suojelua pohdittaessa on tarkasteluihin sisällytettävä metsätalousvaikutusten lisäksi vaikutukset koko metsäarvoketjun tuottamaan arvonlisään yhteiskunnalle virkistys-, matkailu- ja terveysnäkökohdat mukaan lukien. Metsäteollisuuden osuus arvonlisästä on merkittävä jo nyt.

Mikäli nykyistä korkeamman jalostusarvon tuotteiden ja biopohjaisen hiilidioksidin mahdollisuudet realisoituvat, arvonlisä voi tulevaisuudessa olla vielä huomattavasti suurempi.

Arvonlisäykseen pohjautuvat tarkastelut täydentävät osaltaan tietopohjaa, kun tehdään päätöksiä esimerkiksi vanhojen, luonnontilaisten metsien suojelusta tai ennallistamistoimien kohdentamisesta.

Jani Lehto

johtaja

Antti Asikainen

tutkimusylijohtaja

Luonnonvarakeskus (Luke)