Isomäki: Mitä yhteistä on suomalaisella metsänhoidolla ja Afrikan norsuilla?
”Monet kaupungeissa asuvat ympäristönsuojelijat uskovat, että metsän hiilivarasto kasvaa sitä suuremmaksi, mitä vähemmän puustoa harvennetaan”, kirjoittaa Risto Isomäki Aarteen kolumnissaan.
Jos metsää ei harvenneta, se riukuuntuu. Kuva: Markku Vuorikari31.8.202209:00
Omia metsätilojaan pitkään hoitaneet ihmiset tietävät, että suhteellisen voimakkaasti harvennettujen metsien kuutiometrimäärä kasvaa lopulta selvästi suuremmaksi kuin harventamattoman puuston.
Jos metsää ei harvenneta, se niin sanotusti riukuuntuu. Vain harvat puut pääsevät lihomaan järeiksi. Suurin osa jää kitukasvuisiksi rangoiksi eikä edes kasva kovin pitkiksi. Voimakkaasti harvennettujen tai alun perinkin harvaan istutettujen metsien koealoilta sen sijaan löytyy yli tuhannen kuution puumääriä.
Suurin Karjalankannaksella koealalta koskaan mitattu laskennallinen puumäärä on ollut peräti 2 000 kuutiometriä hehtaaria kohden. Se laskettiin Raivolan lehtikuusimetsästä, johon oli 1700-luvun alussa istutettu vain reilut 400 puuta hehtaarille. Luonnontilaisista metsistämme ei ole koskaan löydetty yhtä suuria puukuutiomääriä.
Jos ihminen ei ole omin silmin seurannut eri tavalla hoidettujen metsien kehitystä, hänen voi olla hyvin vaikea ymmärtää, että harvennukset pitkän päälle kasvattavat metsien puumäärää ja hiilivarastoja. Monet kaupungeissa asuvat ympäristönsuojelijat uskovat, että metsän hiilivarasto kasvaa sitä suuremmaksi, mitä vähemmän puustoa harvennetaan.
Tämän paikallaan junnaavan keskustelun näkökulmasta on hauska yllätys, että norsujen Afrikassa harjoittama ”metsänhoito” näyttää kasvattavan metsien hiilivarastoja hyvin samanlaisen logiikan kautta kuin ihmisten Suomessa suorittamat harvennukset.
Norsut syövät puiden lehtiä ja kuorta ja tuhoavat suuria määriä pieniä ja keskikokoisia puita. Siirtomaakauden virkamiehet uskoivat, että norsut hävittävät metsiä, ja norsukantaa pyrittiin harventamaan metsien suojelemiseksi.
Nature Geoscience -lehdessä huhtikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan tämä vanha näkemys on ollut vakava väärinkäsitys. Norsut kyllä kaatavat suuria määriä pieniä puita. Mutta harventaessaan metsää ne samalla tekevät tilaa paremmin kasvaneille ja suuremmille puille samalla tavalla kuin oman lajimme metsänhoitajat. Toisin sanoen norsujen toiminta järeyttää puustoa ja kasvattaa metsien hiilivarastoja.
Silloin, kun afrikkalaisessa sademetsässä elää yksi norsu neliökilometrillä, metsässä on kullakin hehtaarilla keskimäärin 100 kuutiota enemmän puuta ja noin 25 tonnia enemmän hiiltä kuin sellaisessa metsässä, josta norsut on hävitetty kokonaan. Tämäkin on vasta puuston maanpäällinen hiilivarasto. Norsujen muokkaamissa metsissä on epäilemättä enemmän hiiltä myös maan alla.
Useimmat tutkimuksen vertailualueet ovat sitä paitsi olleet norsuttomia vasta suhteellisen lyhyen aikaa. Elefanttien pitkän aikavälin vaikutus sademetsien puustoon voi olla vielä suurempi.
Afrikan sademetsissä on tyypillisesti hehtaarilla 360–430 tonnin suuruinen maanpäällinen hiilivarasto. Keskiarvo on noin 400 tonnia hiiltä hehtaarilla. Etelä-Amerikan sademetsissä tyypillinen vaihteluväli on 260–390 tonnia ja keskiarvo reilut 300 tonnia. Toisin sanoen Afrikan sademetsissä on melkein sata tonnia suurempi hehtaarikohtainen hiilivarasto ja todennäköisesti paljon enemmän eloperäistä hiiltä myös pinnan alla.
Kummallakin mantereella kasvaa hyvin suurikokoisiksi tulevia puulajeja, mutta Afrikan sademetsien puut ovat keskimäärin paksumpia kuin esimerkiksi Amazonasin puut. Tämä johtuu ainakin osin siitä, että Afrikassa on norsuja mutta Etelä-Amerikassa ei. Norsut saattavat selittää jopa suurimman osan erosta.
Norsut ovat tärkeitä myös monenlaisten metsien uudistumisen ja monimuotoisuuden kannalta.
Parikymmentä vuotta sitten julkaistun tutkimuksen mukaan kolmasosa sademetsien puulajeista levittää siemeniään ennen kaikkea norsujen avulla. Savanninorsut kuljettavat syömänsä siemenet jopa 65 kilometrin päähän, ja tutkimuksien mukaan kukin norsu kylvää päivässä keskimäärin 3 200 puun siementä lantansa mukana.
Suuri osa kaikista norsunlannan mukana maahan päätyvistä siemenistä itää. Valtaosa taimista päätyy tietysti nopeasti lehmien, vuohien tai villien kasvinsyöjien ruuaksi eikä ehdi kasvaa suuriksi puiksi.
Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
