Haitallinen vieraslaji siiman päässä? Toimi näin kalan kanssa

Aurinkoahventa ei saa päästää akvaariosta luontoon, eikä siirtää uuteen paikkaan. Kuva: Lauri Urho

Kotimaisia kalalajeja on yli 70. Satunnaisesti kalastajan siiman päähän osuu harvinaisempi saalis, vieraslajeiksi luokiteltu kala. Vieraslajeja pidetään yhtenä suurimmista uhista maailman meriekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Osalla näistä vieraslajeista voi olla ekologisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti haitallisia vaikutuksia. Mikäli saat koukkuusi EU:n haitallisten vieraslajien listalla olevan kalan tai esimerkiksi haitallisen vieraslajin, kuten aurinkoahven tai rohmutokon, ne tulee lopettaa ja poistaa vesistöstä.

Rohmutokko lisääntyy nopeasti ja on tehokas saalistaja. Kuva: Sanna Kuningas

Suomesta löytyneistä haitallisista vieraslajikaloista rohmutokko aiheuttaa mahdollisesti suurimman uhan alkuperäiselle vesilajistollemme. Jos rohmutokko ilmestyy jollekin vesialueelle, on sen hävittämiseksi ryhdyttävä välittömiin toimiin.Toistaiseksi rohmutokon esiintymät ovat rajoittuneet pieniin lampiin ja vedellä täyttyneisiin sorakuoppiin, mutta leviäminen suurempiin vesistöihin on varteenotettava riski. Jos lajit pääsisivät esimerkiksi isompiin järviin, niiden hävittäminen olisi käytännössä mahdotonta.

Myös täplärapu on nykyisin EU:n haitallisten vieraslajien listalla, eikä sitä saa istuttaa enää minnekään.

Haitallisten vieraslajien torjunnan onnistumisen kannalta on jatkossakin tärkeää, että vieraslajihavainnoista ilmoitetaan vieraslajit.fi -sivustolla. Ilmoituksiin on hyvä liittää mahdollisuuksien mukaan valokuva havaitusta lajista.

Jos epäilet, että kala on jokin uusi vieraslaji, ilmoita kalasta Luonnonvarakeskukselle. Luonnonvarakeskuksen Viksu-hankkeessa pilotoidaan ympäristö-DNA:han perustuvaa näytteenottoa. Menetelmä mahdollistaa lajien havaitsemisen vesinäytteistä ilman, että yksilöitä tarvitsee nähdä tai pyytää. Näin esiintymät voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja torjuntatoimia kohdentaa tehokkaammin. Samalla kerättävät näytteet muodostavat biopankin tulevia tutkimuksia varten.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.