Saimaalla lipuvat vieläkilometrin pituiset lautat
Apualus Karvio kaitsee tukkinippuja Simunan saaren poukamaan Pihlajavedellä Savonlinnan eteläpuolella. Sakari Martikainen Kuva: Viestilehtien arkistoSAVONLINNA (MT)
Kippari Taisto Saukkonen kääntää pienen apualuksen keulan kiinni nippulautan kylkeen ja huikkaa puhelimella käskyn lauttaa vetävän ison hinaajan perämiehelle Erkki Liimatalle.
”Löysää vetoa!”
Savonlinnan eteläpuolella Pihlajavedellä on alkamassa nippulautan hännän katkaisu.
Yli 20 000 kuutiometrin lautasta jätetään Simunan saaren suojaan 5 000 kuutiometrin pätkä odottamaan myöhempää hinausta Metsä Woodin Punkaharjun vaneritehtaalle.
Hinaajan on löysättävä vetoa, jotta nippuja yhdistävien vaijerien lenkit saadaan auki ja lautta poikki saumakohdasta.
Saukkonen hyppää apualukselta lautalle.
Mies etenee puolijuoksua harppoen nipulta toiselle ja kumartuu vaijeri vaijerilta vääntämään lenkkejä auki.
Kun lautta on poikki ja Punkaharjun niput saatu erilleen, ryhtyy kansimies Jani Väänänen kaitsemaan erkaantuvaa lautan häntää apualuksella saaren poukamaan.
Päälautta jatkaa kohti Lappeenrantaa Metsä Fibren Joutsenon ja UPM:n Kaukaan sellutehtaalle.
Uitto vaatii tiimityötä. Sen oppiminen kestää ainakin yhden kesän.
Saukkosella on menossa 31. uittokesä. Nyt hän kipparoi hinaaja Christian Kontturia, joka on saanut nimensä metsäyhtiö Enson ensimmäisen metsäpäällikön mukaan.
Työporukassa on kipparin lisäksi emäntä Marita Lahti, perämies Erkki Liimatta ja kansimiehet Esa Tynkkynen ja Jani Väänänen.
Hinaaja Christian Kontturia seuraavat pienemmät apualukset Karvio ja T-6.
Lautta kulkee vuorokauden ympäri, ja töitä tehdään sen mukaan.
”Kuusi tuntia työtä ja kuusi tuntia lepoa”, Saukkonen selvittää rytmiä. Viikot kuluvat ”kaksi töissä putkeen ja sen jälkeen yksi vapaalla”.
Kesäpäivänä Saimaa näyttää parasta puoltaan. On pouta ja tuuli puhaltaa 2–3 metriä sekunnissa.
Vakiovieraita, norppia, ei nyt pyöri lähistöllä. Edellisellä reissulla lauttaa kävi ihmettelemässä kymmenkunta hyljettä.
Vaikka kahden kilometrin tuntivauhti on vähän hidas uisteluun, kalaa on tarttunut tänäkin kesänä siiman päähän ihan mukavasti. 3,8-kiloinen kuha ja yli kolmekiloinen järvilohi ovat hinaajan viralliset ennätykset.
Toinen puoli Saimaasta paljastuu loka–marraskuussa, kun myrsky vihmoo ja nippusiteet uhkaavat pettää aallokon rynkytyksessä.
Tähän mennessä kovin paikka Saukkoselle sattui Kallavedellä 1980-luvulla.
”Tuulimittarissa asteikko oli 30 metriin sekunnissa, eikä se riittänyt. Välillä mentiin takaperin ja nippuja särkyi, mutta selvittiin siitäkin.”
Kesällä ukkosmyrsky voi nousta varttitunnissa. Selkävesillä ei siinä ajassa ehdi ohjata 2,5 miljoonan euron arvoista lauttaa saarien suojaan.
”Nokka kohti tuulta ja apualukset puskemaan lautan molemmin puolin”, Saukkonen tietää, mitä on tehtävissä.
Christian Kontturin perässä lipuva lautta koottiin Pohjois-Savossa Riistaveden ja Kaavin pudotuspaikoilla. Sieltä matkaa Lappeenrantaan tulee 330 kilometriä.
Matka kestää parisen viikkoa. Pidempäänkin, jos tuulien vuoksi joudutaan pitämään taukoja.
Nipuissa on sekä tukkia että kuitupuuta, mäntyä, koivua ja kuusta. Parhaiten puulajeista ui kuusi.
Koivu uppoaa helposti, ja huonosti ui myös ensiharvennuksien mänty.
Jotta koivun uittaminen onnistuisi, koivunippuihin sidotaan mukaan ”korkkipuuksi” vähintään neljännes kuusta.
”Repulla karsittu närekuitu on uittomiehen unelma. Sellainen puu ui, ja oksantyngät pitävät nippusiteet paikallaan”, Saukkonen sanoo.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
