"Tässä ei ole mitään tolkkua" – Tien parannus kavensi liittymät, puurekat ja metsäkoneiden lavetit eivät pääse enää läpi

Heikki Seppälä ja Antti Kauppi ihmettelevät tieliittymän järjestelyjä, josta puukuljetukset ja metsäkoneiden lavetit eivät pääse läpi. Kuva: Kari Salonen

Metsänomistaja Antti Kaupin kädet käyvät, kun esittelee kantatie 46 uutta liittymää, jonka kautta hänen leimikkonsa puut pitäisi rahdata maailmalle. Pengerrykset ja kaiteet ovat komeat, mutta rekoilla tai työkoneilla uuden liittymän tiejärjestelyistä ei pääse läpi.

Kantatie 46:n parannus lähti raskaan liikenteen tarpeista. Kantatietä pitkin kulkee liikennettä Keski- ja Pohjois-Suomesta Kaakkois-Suomeen. Elykeskus tilasi parannuksen Destialta ja työt käynnistyivät vuonna 2018.

Heinolan kautta kulkevan kantatien parannus saa käyttäjiltä kiitosta varsinaisen tien osalta. Vanhan tien mäkiä on tasattu ja mutkia oiottu, mikä helpottaa tien käyttöä ja mahdollistaa 80 kilometrin tuntinopeuden ympärivuotisen käytön.

Sen sijaan yksityisteiden liittymät herättävät käyttäjissä lähinnä epätoivoa. Niiden toteutuksessa ei ole otettu huomioon käyttäjien näkökulmia. Osa uusista liittymistä on maa- ja metsätalouden kuljetuksille suorastaan mahdottomia.

Kaupin esittelemän liittymän takana on heti keväällä hakattavaksi tarkoitettu lähes 10 000 kuutiometrin leimikko. Sinne ei liittymän läpi saa edes hakkuukoneita.

"Stora Enso joutunee rakentamaan tilapäisen liittymän puukuljetuksille vanhan liittymän kohdalle. Tässä ei ole mitään tolkkua", Kauppi pohtii.

Pienempien puuerien kohtalon Kauppi arvelee karuksi. Niitä ei saa kaupaksi, jos ostaja toteaa puiden korjuun ja kuljetuksen järjestämisen liian vaikeaksi tai kalliiksi.

Liittymien ongelmat huomattiin jo rakennusvaiheessa. Työn tilannut ely-keskus ei kuitenkaan suostunut muuttamaan suunnitelmia. Jopa töitä urakoinut Destia piti elykeskuksen linjaa poikkeuksellisena sekä urakoitsijaa että tien loppukäyttäjiä kohtaan.

"Tavallisesti käyttäjien mielipiteet otetaan huomioon ja suunnitelmia voidaan muuttaa perustelluista syistä", kertoo Destian työmaapäällikkö Kim Peltonen.

Paikallisessa keskustelussa ely-keskuksen hankevastaavan puolustus nojasi liittymien suureen määrään ja siihen, että liittymien parhaat ratkaisut olisivat kaksinkertaistaneet kustannukset.

Metsänomistaja Kauppi ja maaseutuyrittäjä Heikki Seppälä ovat toista mieltä. Esimerkiksi Kaupin metsätilan kohdalla vanhan liittymän parantaminen uuden rakentamisen sijaan olisi heidän arvionsa mukaan säästänyt rahaa ja mahdollistanut liittymän käytön.

Ely-keskus on jo vastaanottanut kantatien perusparannuksen, kertoo investointiyksikön päällikkö Anu Vilamaa. Normaalin kaavan mukaisesti keväällä hanketta käydään silti vielä läpi ja katsotaan mitä pitää korjata.

Vilamaa ei ota kantaa projektin vetäjään kohdistuviin joustamattomuusväitteisiin. Liittymät ovat hänen näkemyksensä mukaan kuitenkin ohjeiden mukaisia.

"Ne voivat silti olla esimerkiksi kaiteiden takia vaikeita käyttää. Jos niin on, silloin on selvää, että niihin pitäisi harkita jotain käytännönläheistä ratkaisua", Vilamaa pohtii.

Myös TL-Infra Oy:n valvontakonsultti Eero Pystynen myöntää, että kantatie 46:n yksityisteiden ja maa- ja metsätalouden kuljetuksiin käyttämien liittymien osalta on tullut palautetta.

"Edellä mainittu palaute ja liittymätilanne tarkastetaan kevätkesällä. Samalla selvitetään, onko tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin", Pystynen lupaa.

Metsänomistaja Kauppi sanoo olevansa valmis vaikka oikeustoimiin, ellei hänen kuljetustensa käyttämää liittymää muuten saada kuntoon.

Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi kertoo, että ongelma on tuttu muualtakin. Esimerkiksi Turkua ja Poria yhdistävän valtatie 8:n kunnostuksen yhteydessä liittymät meinasivat jäädä liian kapeiksi.

"Huomasimme, että 12-metriset perävaunut eivät liittymistä kuormattuina käänny. Onneksi olimme liikkeellä ajoissa. Liittymistä saatiin leveämpiä, kun rumpuja siirrettiin parilla metrillä metsään päin."

Palojärven mukaan vanhojenkin teiden ja liittymien kanssa on ongelmia nykyisellä kalustolla.

"Suuri osa yksityisteistä on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla ihan erilaisella mitoituksella. Silloin puukuorma-autojen paino oli 46 tonnia, kun nyt se on 76 tonnia."

Myös autojen pituudet ovat kasvaneet. Nyt suuri osa puutavara-autoista on 24 metriä pitkiä.

Ongelmat kasautuvat kuormattuna ajoon ja talveen. Heikosti suunnitellut ja toteutetut liittymät saattavat olla paitsi vaikeasti liikennöitäviä, mutta myös liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia.

"Teidän parannukset eivät aina tuo helpotusta tilanteeseen. Etenkin jos pohjalla ovat vanhat suunnitelmat", Palojärvi toteaa.