Vöyrin Maksamaalla tutkitaan männikköjen pienaukkouudistamista – varaudutaan rannikon lisääntyvien myrskytuhojen paikkaamiseen

Metsä uudistuu syntyneeseen pienaukkoon yleensä luontaisesti. Kuusi pyrkii kuitenkin sinnekin, missä sitä ei ole järkevää kasvattaa. Kuva: Hanne Manelius

Metsähallitus tutkii Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusmetsässä Vöyrin Maksamaalla rannikkoseudulle sopivia metsien kasvatusvaihtoehtoja, kuten pienaukkouudistamista.

Bodön palstalla tehdään maaliskuussa pienaukkohakkuita kahden hehtaarin ja poimintahakkuita noin puolen hehtaarin verran. Koealueiden ulkopuolella tehdään lisäksi väljennyshakkuita, Luke kertoo tiedotteessaan.

Pienaukkohakkuu on vaihtoehtoinen metsänhoidon menetelmä, joka ei vielä ole yleistynyt Pohjanmaan rannikolla. Maksamaalla pienaukkouudistamista kokeillaan viljelymänniköissä.

”Hakkuiden jälkeen seuraamme pienaukkojen luontaista uudistumista. Koetoiminnassa voidaan kartuttaa kokemuksia ja sen perusteella täsmentää käytäntöjä”, Luken tutkija Kristian Karlsson sanoo.

Myrskytuhot ovat koko rannikkoseudulla ilmastonmuutoksen myötä paheneva ongelma. Metsänhoidon menetelmänä pienaukkohakkuu jäljittelee myrskytuulten vaikutuksia.

Todellinen myrskytuhoalue voi myös olla ensimmäinen vaihe pienaukkoihin perustuvassa kasvatusketjussa. Syntyvissä pienaukoissa pitää varmistaa metsän uudistuminen.

”Vaikka pienaukot uudistuvat hitaasti, voi tulos olla tyydyttävä, mikäli niihin syntyy mäntyvaltaista sekapuustoa. Uhkana on kuitenkin liiallinen kuusettuminen tai runsas havupuiden kehitystä haittaava lehtipuuvesakko."

"Rannikolla kuusimetsä tuottaa heikommin kuin mäntymetsä ja on myös alttiimpi erilaisille tuhoille. Ilmastonmuutos on monessa suhteessa kuuselle rasite. Eri puulajien hyvät ominaisuudet yhdistyvät sekametsässä”, metsän kasvatusvaihtoehtoja Bodössä tutkiva Karlsson sanoo.

Lue myös

Kuusentaimi viihtyy pienialaisissa aukoissa

Pienaukkohakkuut tuovat vaihtelua