Kirjanpainaja leviää salakavalasti kohti etelärannikon kuusikoita
Mona Bäckman tutkii kuusesta irrottamaansa kaarnan palaa. Kirjanpainajat ja niiden toukat ovat sen verran pieniä, että ne näkee vain, jos tietää mitä etsii ja katsoo tarkasti. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoLOVIISA (MT)
Jos kuusia alkaa kuolla pystyyn, eteläsuomalaisen metsänomistajan on syytä olla varuillaan. On mahdollista, että tuhot on aiheuttanut kirjanpainaja, pieni kaarnakuoriainen.
Metsäneuvoja Mona Bäckman Suomen metsäkeskuksesta seisoo kuusikossa, johon kirjanpainaja on iskenyt viime kesänä. Vasta muutamassa puussa näkyy vaurioita.
”Jos nyt tulee lämmin kesä – mitä ei toivota – kirjanpainaja voi lähteä leviämään.”
Puiden rungoilla on läpimitaltaan noin millimetrin reikiä. Osa kirjanpainajan sisäänmenojäljistä on pihkoittuneita. Tuoreimmat tunnistaa siitä, että niiden suulla näkyy tuoretta purua.
Kirjanpainajan syömäkuviot katkaisevat nestevirtaukset kuusen nilakerroksessa. Kun puun ravinteiden saanti heikkenee, se alkaa hiljalleen kuivua ja kuolee lopulta.
Puut, joissa kirjanpainaja on pesinyt pisimpään, ovat menettäneet valtaosan latvuksestaan.
”Jos metsässä näyttää tältä, on oltava varuillaan”, Bäckman sanoo.
”Jos haluaa pelata varman päälle, yksittäiset tuhopuut voi poistaa ja käyttää esimerkiksi polttopuuna. Tai sitten voi jäädä odottamaan: jos tulee huono kesä, kirjanpainajan leviäminen saattaa pysähtyä.”
Kirjanpainaja on aiheuttanut pahoja tuhoja Salpausselän eteläpuolisilla alueilla. Kokonaisia kuusikoita on jouduttu hakkaamaan Päijät-Hämeessä, itäisellä Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
Rannikolle asti tuhot eivät ole vielä levinneet.
Metsäkeskuksen aluejohtaja Karen Wik-Portin on kuitenkin huolissaan: ”Etelärannikolla on paljon vanhoja metsiä, joissa puiden kasvu on jo hidastunut. Jos kirjanpainaja leviää niihin, puut kuolevat ja metsänomistajalle aiheutuu isoja taloudellisia tappioita.”
Bäckman ja Wik-Portin ovat tyytyväisiä, kun metsäautotien varressa ei näy havupuukasoja. Tuoreet puukasat tarjoaisivat kirjanpainajalle oivallisen lisääntymispaikan, ja tuhot leviäisivät lähimetsiin entistä helpommin.
Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta onkin säädetty tällaisia tapauksia silmällä pitäen.
Kirjanpainajasta on nyt kohistu pari vuotta. Kesä 2010 oli niin lämmin, että laji onnistui lisääntymään kahdesti kesän aikana. Sitä ei ollut tapahtunut tiettävästi koskaan aikaisemmin. Niin ikään viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin.
Nyt kirjanpainajan leviämisestä kaivataan faktoja.
Tästä kesästä lähtien hakkuuilmoitukseen on merkittävä, jos hakkuu tehdään kirjanpainajan takia.
Metsäntutkimuslaitos Metla puolestaan selvittää kirjanpainajien runsautta siellä, missä niitä on vasta vähän. Metsäkeskuksen väki tekee maastotyöt.
Mona Bäckman käy kuukauden välein tyhjentämässä feromonipyydykset pernajalaisessa yksityismetsässä.
”Käsittääkseni tässä on aika vähän kirjanpainajia. Edellisellä tyhjennyskerralla hyönteisiä kertyi 0,7 desilitraa. Nyt niitä näyttäisi tulevan saman verran.”
Bäckman lähettää keräämänsä hyönteiset Metlaan, jossa selviää, onko 0,7 desilitraa lopulta vähän vai paljon.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
