Aseiden anastukset vähentyneet tiukentuneiden säilytyssäännösten ansiosta – joulukuun alusta alkaen yli viisi asetta säilytettävä turvakaapissa

Jari Huuskonen perusti eräliike Green Trailin vuonna 1993 Pieksämäelle. Kivijalkamyymälään riittää yhä asiakkaita, vaikka verkkokaupan osuus on kovassa kasvussa. Kuva: Pentti Vänskä

Hyväksyttyjä turvakaappien standardeja ovat EN 14450 taso S1 ja EN 1143-1 taso 0 sekä ruotsalainen SSF 3492 -normi. Kuva: Pentti Vänskä

Aseiden säilyttämiseen liittyvä lainsäädäntö tiukentuu. Jos taloudessa on yli viisi ampuma-asetta, ne on jatkossa säilytettävä murtoturvallisessa lukollisessa turvakaapissa.

Turvakaappi pitää olla myös siinä tapauksessa, jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase tai aseen osat useampaan kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen.

Lainsäädännöstä päätettiin viisi vuotta sitten, ja siihen liittyvä siirtymäaika umpeutuu marraskuun lopussa.

Ensimmäisen kerran asesäilytystä koskevia kohtia lisättiin ampuma-aselakiin vuonna 1998. Tuolloin vanhat asesäilytyksen perinteet olivat voimissaan. Monessa kodissa aseet roikkuivat hirvensarvissa, niitä pidettiin lukitsemattomissa vaatekaapeissa tai jätettiin kesäasunnoille.

Ennen lainsäädännön tiukennuksia aseita varastettiin monin verroin nykytilanteeseen verrattuna. Esimerkiksi vuonna 1993 Suomessa anastettiin 980 asetta, kun viime vuonna vastaava luku oli 239.

"Tiukemmat asesäilytysvaatimukset ovat varmastikin tärkein syy aseiden anastusten vähenemiseen", sanoo sisäministeriön poliisiosaston poliisitarkastaja Seppo Sivula.

Aseista pidetään muutenkin parempaa huolta nykyään, sillä aseet ovat kalliimpia kuin ennen. Ihmiset ostavat laadukkaampia aseita ja lupamaksut ovat kalliimpia. Hintavista hankinnoista pidetään parempaa huolta, Sivula arvelee.

"Nyt aseita on myös uusilla käyttäjäsukupolvilla ja -ryhmillä, esimerkiksi enenevässä määrin naisilla. Ikärajojen nousun myötä ensimmäisen aseen haltijat ovat aiempaa vanhempia. Yleinen tietoisuus lupien menettämisestä holtittoman käyttäytymisen seurauksena ja säännösten muuttumisesta ovat lisääntyneet."

Suomessa on arviolta noin 670 000 aseluvanhaltijaa, joilla on yhteensä noin 1,3 miljoonaa ampuma-asetta. Sisäministeriö on arvioinut, että uusi turvakaappivelvoite koskisi noin 10 000 henkilöä.

"Luku on suuntaa-antava, sillä yli viiden aseen haltijoita on paljon enemmän, mutta hyvin monella heistä oli turvakaappi jo ennen velvoitteen voimaanastumista", sanoo Sivula.

Pieksämäkeläisen Green Trail -eräliikkeen yrittäjä Jari Huuskonen kertoo, että turvakaappikauppaa on tehty viime viikkoina sen verran vilkkaasti, että maahantuojilta on ollut välillä kaapit loppu.

"Osa ihmisistä aktivoituu aina vasta, kun takaraja jollekin asialle lähestyy. Isolla osalla useamman aseen omistajista on ollut turvakaappi jo pitkään, sillä velvoite ja sen vaatimukset ovat kyllä olleet tiedossa."

Huuskosen mukaan eniten kysyntää on kahdeksan aseen kaapeille, joihin saa sopivan väljästi sijoiteltua 5–6 asetta säilytykseen.

Hyväksytyn turvakaapin tunnistaa kaapin sisällä olevasta tarrasta, josta löytyy tieto kaapin valmistamisessa noudatetuista standardeista. Hyväksyttyjen turvakaappien hinnat liikkuvat 400–1 500 eurossa.

Toinen vaihtoehto aseiden sallittuun säilyttämiseen on rakentaa niille erillinen säilytystila. Poliisi käy hyväksymässä säilytystilan lainmukaisuuden 92 euron hintaan.

Kotien asekaappeja poliisi ei jatkossakaan kierrä tarkastamassa.

"Pelkästään aseiden säilyttämistä ei mennä tarkastamaan, ellei ole syytä epäillä, että aseita säilytetään säännösten vastaisesti tai henkilö ei ole enää terveydentilaltaan tai käyttäytymiseltään sopiva pitämään aseita hallussaan", sanoo Sivula.

Epäilys voi syntyä poliisin rekisteritietojen, esimerkiksi kotihälytyksen yhteydessä tehtyjen havaintojen tai ulkopuolisen, esimerkiksi kotihoidon ilmoituksen perusteella.