Bioklapin toimitusjohtaja Rauno Salmela esitteli briketti-innovaatiotaan metsäpäivien osallistujille. Eila Pääskylä ja Hannu Kokko kuuntelivat tarkkaavaisina. Kuva: Pekka Fali
Tasaisesti palava briketti syntyy naapurin sivutuotteesta
Bioklapi tekee Kontiotuotteen sahauksessa syntyneestä purusta brikettejä, joita voi polttaa klapien tapaan kodin tulisijoissa.
Brikettiä voi polttaa kodin tulisijoissa klapin tapaan. Se ei juuri savuta, sillä se on kuiva ja kuoreton. Kuva: Pekka FaliBriketti on vanha keksintö, mutta pudasjärveläinen Bioklapi-yritys tekee niitä menetelmällä, joka takaa tasaisen palamisen.
”Brikettejä tehdään kahdella tekniikalla. Yksi vaihtoehto on puristaa puru hydrauliikan avulla kasaan. Silloin briketistä tulee kova”, Bioklapin toimitusjohtaja Rauno Salmela kertoo.
Kova briketti palaa hänen mukaansa huonosti.
Tuotantotiloissa kuuluu tasainen pauke. Bioklapi puristaa purun briketiksi moottorilla toimivan männäniskun avulla, mikä tekee briketistä helpon katkoa. Palaessa briketin saumat aukeavat ja palamaton puu tulee esiin. Siihen perustuu tasainen palaminen, Salmela selvittää.
Hänen mukaansa menetelmää käytetään muualla Euroopassa, mutta Suomessa hän ei tiedä heidän lisäkseen ketään muuta.
”Yleensä sahanpurusta tehdään pellettejä, mutta veikkaan, että harva meistä pystyy käyttämään pellettiä kotona”, Salmela sanoo ja katsoo yleisöä.
Hän esitteli Kontiotuotteen sahan ja hirsitalotehtaan läheisyydessä sijaitsevaa brikettitehdastaan Pudasjärven metsäpäivien yhteydessä perjantaina.
Tuote keräsi runsaasti kiinnostusta ja kysymyksiä. Yhdestä noin 50 kuutiometrin rekkakuormasta sahanpurua valmistuu 8–9 tunnin vuoron aikana viisi tonnia brikettiä.
Kaiken purun yritys ostaa omasta pitäjästä Kontiotuotteelta. Raaka-aineen kuljetus ei kauas kannata.
Purun lisäksi brikettiin tarvitaan sideaineeksi ligniiniä. Sitä Bioklapi ostaa Norjasta.
”Suomessa kaikki ligniini poltetaan, koska sille ei ole tarpeeksi teollista käyttöä”, Salmela perustelee.
Vastaa kolmea koivuklapia
Hyvälaatuisessa koivuklapissa on Salmelan mukaan 20 prosenttia vettä, briketissä vain 10 prosenttia.
”Yksi bioklapi vastaa lämpöarvoltaan ainakin kolmea koivuklapia”, hän sanoo. Yritys on laskenut, että jos irtokuutiometri koivuklapia maksaa 60 euroa, lämmitys tulee heidän tuotteellaan halvemmaksi. 13 kilon laatikko maksaa noin viisi euroa.
”Omasta metsästä saa koivua, mutta kun vanhuus iskee, niin tämä voisi olla hyvä”, metsänomistaja Eero Juntunen Pudasjärven Yli-Kurjelta pohtii.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
