Aarre: Pihka lievittää tulehduksia – voit käyttää sitä myös kotihoidossa

Suomessa pihkaa kerätään hoitosalvaan lähinnä kuusesta, mutta myös männyn pihka on käyttökelpoista. Kuva: Sanne Katainen

Lappilaiset kansanparantajat ovat vuosisatoja käyttäneet pihkaa ihmisten ja eläinten hoitamiseen. Metsänkävijän poskessa pihka on pyörinyt purukumina. Jos haaveri sattui kesken töiden, pehmennyt pihkapallo oli pikalaastari haavaan. Raapaisun, pureman, ruhjeen tai töytäisyn jälkiä pihkapeite puhdisti ja uudisti.

Kun piti hoitaa tulehtuneita haavoja, pihka otettiin jälleen avuksi. Pihkavoidetta varten pihka sulatettiin voin kanssa, poron tai lampaan talissa tai sian laardissa.

Hankikelien aikaan pihkaa kopisteltiin valmiiksi repuntaskuun. Kesällä oli sopivaa luppoaikaa voiteen keittelyyn. Pihkavoide säilyi hyvin. Voidetta neuvottiin tekemään joko männyn tai kuusen pihkasta.

Lapissa ryhdyttiin 2000-luvun alussa käyttämään pihkaa myös terveyskeskuksissa, ensin vaivihkaa, sitten terveyskeskuslääkäreiden avaramielisen asenteen ansiosta vaihtoehtona. Kolarin terveyskeskuksen historiaan on jäänyt nuori lääkäri, sittemmin lääketieteen lisensiaatti Arno Sipponen, jonka valvonnassa pihka pääsi näyttämään voimansa.

Paikallisten reseptien mukaan valmistettu kuusenpihkasalva otettiin avuksi pitkittyneiden paine- eli makuuhaavojen hoidossa. Haavat alkoivat parantua. Tulosten rohkaisemana Sipponen käynnisti isänsä, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kliinisen patologian laitoksen johtajan, kanssa valtakunnallisen, monitieteellisen pihkatutkimuksen.

Tutkimukset osoittivat pian, että nykyaikaisilla keinoilla valmistettu pihkasalva on erittäin antimikrobinen ja turvallinen käyttää.

Lue Aarteen jutusta, mihin pihkan parantava vaikutus perustuu ja katso ohjeet pihkan käyttöön kotihoidossa.