Koivun erikoistyvi tuottaa tuplahinnan puunmyyjälle: "Koivun karsinta kannattaa ehdottomasti paremmin kuin männyn"

Tyveltä paljastuva laatu ratkaisee, saako metsuri Matti Pasanen ryhtyä katkomaan tästä koivusta erikoistukkia. Kuva: Pasi Leino

Nyt ollaan todella kallisarvoisen puuaineksen metsästyksessä. Metsätalousyrittäjä Tiina Lietzén teettää harvennushakkuita metsäkuviolla, jonka yhdellä sivulla ojanvarressa kasvaa merkittävä määrä järeitä koivuja.

Kun ajourien varsilta joka tapauksessa haetaan puutavaraa, hän päätti myydä samalla kerralla myös isot koivut pois.

Parhaista koivuista katkotaan mittatilaustyönä erikoistyvitukkia, jonka hankintahinta pyörii 90 eurossa kuutiolta.

”Saan laatutyvistä tuplahinnan verrattuna tavanomaiseen koivutukin hintaan”, Lietzén toteaa.

Läheskään jokaisesta päällisin puolin terveennäköisestä koivusta ei erikoistyveä saada. Kuva: Pasi Leino

Erikoistyvillä on poikkeukselliset mitta- ja laatuvaatimukset. Nämä on huomioitava jo hakkuun suunnittelussa. Esimerkiksi hakkuukoneen kouran aiheuttamia vetorullan jälkiä ei saa painua ainespuuhun.

”Korjuun voisi kyllä tehdä myös koneella, mutta konemiehen pitää tietää vaatimukset ja säätää rullat niin, ettei vetojälkiä jää”, kertoo metsuri Matti Pasanen.

Hän on saapunut kaatamaan ja katkomaan Lietzénin merkitsemät koivut, joista parhaista tehdään erikoistyveä ja lopuista vaneritukkia.

Läheskään jokaisesta terveennäköisestä koivusta ei erikoistyveä saada. Tukin on oltava tyveltä sahattu, joten tyven viat ovat kohtalokkaita. Vikana hyväksytään kovaa, värillistä puuta enintään kolmasosalla tyven läpimitasta.

Lietzénin puut ostava yritys vaatii latvapään minimiläpimitaksi vähintään 26 senttiä. Pasanen on merkinnyt sahaansa erikois- ja vaneritukkien mitat, jotta hän voi nopeasti kaadon jälkeen arvioida, kumpaa tukkilajia rungosta saadaan katkottua. ”Täältä haetaan koivutukkia 40–50 kiintokuutiota, jotta rekkakuormallinen tulee täyteen”, Lietzén sanoo.

Laatutyvien kasvatuksessa koivuja pitää karsia säännöllisesti. Tiina Lietzén hutkii kuolleita oksia pois pesäpallomailalla. Kuva: Pasi Leino

Koivun karsiminen tyveltä oksattomaksi on Lietzénin mielestä metsänomistajalle ehdottomasti kannattavampaa kuin männyn karsinta.

”Se helppoa työtä, joka antaa todella hyvän tuoton.”

Kuolleiden, läpimitaltaan alle kolmesenttisten oksien karsiminen esimerkiksi pesäpallomailalla on helppoa hommaa keväthangilla.

”Karsintaa tehdään minimissään noin 400 rungolle hehtaarilta. Itse olen karsinut melkein jokaisen, koska työ on helppoa. Karsiminen pitää aloittaa aikaisin – olen aloittanut kymmenvuotiaassa koivikossa. Silloin niistä saa oksatonta tyveä.”

Mahla-aikaan karsintaa ei kannata tehdä. ”Kesäkuun alusta lähtien saa aloittaa ja jatkaa elokuun loppuun asti. Sen jälkeen tarttuu sieni, ja siitä leviää värivika. Talvella edellytyksenä on vähintään viiden asteen pakkanen.”

Metsuri Matti Pasanen kaataa järeän koivutukin ensin läheltä juurenniskaa. Tästä tyvestä paljastui pehmeää lahoa, jota ei erikoistyvitukissa sallita. Kuva: Pasi Leino

Lahon vuoksi Pasanen tekee kurkistussahauksia selvittääkseen, kuinka korkealle vika ulottuu rungossa. Tässä kohdassa lahovika on vielä näkyvissä. Kuva: Pasi Leino

Metsuri on kirjannut sahaansa teipin päälle erikoistyvitukkien sallitut pituudet vasemmalle puolelle ja tavallisen vanerikoivun mitat oikealle. Kuva: Pasi Leino

Tästä puusta ei tullut erikoistyveä, mutta vaneritukki saatiin kuitenkin, Tiina Lietzén tuumii. Kuva: Pasi Leino

Tiina Lietzénillä on hyvät kokemukset koivujen oksien karsinnasta. Kun karsittu istutuskoivikko harvennettiin 26-vuotiaana, puista ei paljastunut lahovikoja.

”Moni ajattelee, ettei koivua kannata kasvattaa, kun normikoivutukin hinta on halpa. Kannattavuus paranee kuitenkin huimasti, jos siitä saa laatutyveä.”

91dadbed-565e-447c-8e2d-93ad92df1726