Karoliina Niemi: Vamos – yhdessä kohti ilmastokestäviä metsiä

Espanjassa usein kuultu lausahdus ”vamos” tarkoittaa suomeksi ”mennään” tai ”lähdetään”, ja laajemmin tarkasteltuna suunnan ottamista sekä innostusta yhteiseen tekemiseen.

”Vamos” kajahtaa nyt myös Metsähallituksessa, sillä olemme aloittaneet ohjelman, jonka tavoitteena on edistää valtion talouskäytössä olevien metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Vamos 2100 -ohjelma kertoo halusta näyttää suuntaa ja innostaa yhteisiin ponnistuksiin talouskäytössä olevien metsien elinvoiman ja kasvun turvaamiseksi.

Lämpötilojen ennustetaan nousevan 2–5 astetta vuoteen 2100 mennessä. Ilmastonmuutos vaikuttaa metsiin monin eri tavoin. Lämpenevä ilmasto ja pidempi kasvukausi voivat lisätä puuston kasvua ja hiilen sidontaa erityisesti Pohjois-Suomessa ja mäntyvaltaisissa metsissä.

Toisaalta sademäärät kasvavat, ja kesällä kuumat sekä kuivat jaksot pitenevät. Myrskytuhojen riski kasvaa. Lämpenevä ilmasto suosii myös tuhohyönteisiä ja tauteja, niin meillä jo asustavia kuin aivan uusia.

Metsätaloudessa katse on pitkälle tulevaisuuteen. Tänään tehdyt päätökset heijastuvat aina 2100-luvulle saakka. Ilmastonmuutokseen liittyy edelleen paljon epävarmuuksia, mutta kuten aiemminkin, meidän on rohjettava tehdä ratkaisuja tämänhetkisen parhaan tietämyksen mukaan. Tutkimuksen on kuljettava käytännön kanssa tiiviisti käsi kädessä.

Valtion talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä keskitymme kolmeen pääteemaan: metsänhoidon käytäntöjen kehittämiseen, metsätuhoihin varautumiseen sekä tutkimustiedon vahvistamiseen.

Puulajivalikoimaa on tärkeä monipuolistaa soveltuvilla kohteilla ja turvemaiden käsittelyketjuja on kehitettävä. Pohjois-Suomessa erityiskysymyksiä ovat uudistamisen varmistaminen sekä metsänjalostuksen tulosten entistä laajempi hyödyntäminen.

Varautumista kasvaviin tuhoriskeihin ei voi liiaksi korostaa. Siksi päivitämme laajojen tuhojen varautumissuunnitelmat sekä kehitämme tuhojen seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Emme voi myöskään unohtaa metsätieverkoston kehittämistä. Metsäteiden on kestettävä erilaiset sääolosuhteet arjen puuhuollossa ja mahdollistettava nopea toiminta metsätuhojen jälkeen.

Tutkimus tuo jatkuvasti uutta tietoa sopeutumisesta. Yhteistyöhankkeemme Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa antaa lisätietoa männyn kasvatuksesta ja kyvystä pärjätä tulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, miten puiden kasvurytmi ja kyky sietää stressiä vaihtelevat. Mänty on tutkimuskohteena, koska se on valtion metsien pääpuulaji.

Valtion talouskäytössä olevista metsistä koottu pitkän ajan tieto sekä laajat pinta-alat mahdollistavat uuden tiedon tuottamisen koko yhteiskunnan ja metsäsektorin avuksi, myös yksittäisen metsänomistajan. Kun siis kuulemme sanan ”vamos”, tarkoittaa se kutsua tekemään yhdessä työtä maamme metsien elinvoiman ja koko metsäsektorin menestyksen turvaamiseksi muuttuvassa ilmastossa.