”Tuhoamispuolelta” puun kasvattajaksi

Metsänomistaja Pentti Kaistinen sanoo, ettei osaa olla paikallaan, vaan viihtyy metsänhoitotöissä. Hänellä on kuusikkoa ja koivikkoa, joka muistuttaa takana näkyvää näytösaluetta. Omasta metsästä tulee ainakin omat polttopuut, hän iloitsee. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkisto

KUOPIO (MT)

Arviolta 30-vuotias kuusenkäkkyrä, pituutta noin seitsemän metriä ja leveyttä saman verran. Sellainen kituvanoloinen puuyksilö seisoi kauhuesimerkkinä vastaanottamassa metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon asiakastilaisuuteen tulevia metsänomistajia.

Yksi metsänomistajista on eläkeläinen Pentti Kaistinen, 73, joka vitsailee siirtyneensä puun tuhoamispuolelta kasvattajaksi. Hän osti metsäpalstan kymmenkunta vuotta sitten ja on kantapään kautta opiskellut metsänhoitoa.

Häntä kiinnosti metsänomistajaviikon maastotapahtumassa sekä koivun harvennus että boorilannoitus.

”Palstallani kuuset ovat metrisiä, eikä ainakaan vielä ole monihaaraisuutta näkyvissä. Tietoa metsästä on paljon, mutta usein on vaikea löytää oikeita diagnooseja monenlaisten lausuntojen joukosta”, Kaistinen harmitteli.

”Esimerkiksi pystykarsinnan ajankohdasta minulla on meneillään jo kolmas neuvo. Ensin sanottiin, että paras aika on syksyllä, sitten talvella ja nyt, että juhannuksen korvilla.”

Räsälän kylässä mäen päällä sijaitsevaa 20-vuotiasta rauduskoivikkoa ensiharvennettiin näytösluonteisesti.

”Tämmöistä metsää minultakin löytyy. Kuuteen metriin saakka olen karsinut oksat pois”, Kaistinen katseli tyytyväisenä harvan oloista koivikkoa.

Siitä tavoitellaan oksatonta tyviviilua eli laatukoivua, jonka arvo on kutakuinkin kaksinkertainen perusvanerikoivuun verrattuna.

”Näin harvaa en metsästäni tosin ajatellut tehdä. On kyllä sanottu, että sitten koivikko on sopivaa, kun alkaa hirvittää”, Kaistinen pohdiskeli.

Laatukoivikon työvaiheet ovat kaksi voimakasta harvennusta. Ensin 15–20-vuotiaana poistetaan kaksi kolmasosaa rungoista. Hehtaarille jää noin 600–700 puuta. Seuraavaksi 25–30-vuotias koivikko harvennetaan 300–400 runkoon hehtaarilla.

Metsäneuvoja Merja Hyttinen esitteli lehtomaisissa metsissä ja vanhoille laidunmaille istutetuissa kuusikoissa tyypillistä boorin puutosongelmaa.

Puutos tappaa puun kärkisilmut, lopettaa pituuskasvun ja aiheuttaa runkovikoja.

”Vuosittain Pohjois-Savossa lannoitetaan helikopterilla satoja hehtaareita metsiä seostetulla boorilla, mikä todellakin kannattaa”, Hyttinen vakuutti.

Jo ihan pienet, parin, kolmen vuoden vanhat, taimet kannattaa hänen mukaansa lannoittaa, koska silloin juuristo pääsee vahvistumaan ja kasvu nopeutuu.

Vaikka helikopterilannoituksen hehtaarikustannus 280 euroa sekä alv-vero saattaa tuntua kalliilta, asiantuntijoiden mukaan kustannus maksaa itsensä puun kasvussa takaisin.

”Tarvitaan 15 hehtaarin keskittymä, ennen kuin helikopterilannoitus onnistuu, mutta me metsänhoitoyhdistyksessä keräämme metsänomistajia yhteen. Eli yhdellä omistajalla voi olla vaikka hehtaarin ala, niin pääsee mukaan”, Hyttinen sanoi.

LIISA YLI-KETOLA

Avaa artikkelin PDF