Lukija kritisoi susien suojelun hinnan laskentatapaa: "Menetelmä johtaa helposti virhepäätelmiin"

Juntunen huomauttaa, että liikenneonnettomuus suden kanssa johtaa harvoin vakaviin seuraamuksiin. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsänhoitaja Ilmo Juntunen kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekirjoituksessaan, että susien suojelun hintaa yhteiskunnalle tarkastellaan väärällä tavalla. Nykyisin näissä hintapohdinnoissa nimittäin otetaan huomioon hänen mukaansa vain suden suoraan aiheuttamat kustannukset.

"Menetelmä johtaa helposti virhepäätelmiin. Johtopäätöksissä pitäisi ehdottomasti huomioida myös hirvien kautta tulevat kustannukset", hän kirjoittaa.

Juntunen huomauttaa, että liikenneonnettomuus suden kanssa johtaa harvoin vakaviin seuraamuksiin, mutta vuosittain hirvikolareissa kuolee 0–2 henkilöä. Hän muistuttaa, että onnettomuudessa kuolleen ihmisen laskennallinen arvo Suomessa on 2,7 miljoonaa euroa.

Suden suojelussa näytetään päästävän Juntusen mukaan sille asetettuihin tavoitteisiin. Susikanta on nimittäin levittäytynyt poronhoitoaluetta lukuun ottamatta koko maahan. Silti sudet ovat vasta kotiutumassa Lounais-Suomeen, jossa on susien kannalta parhaat elinolosuhteet. Tuolla alueella on kauriiden ja peurojen lisäksi Suomen tihein hirvikanta.

Oleellista onkin Juntusen mukaan pohtia sitä, miten hirvikantaa säädellään, jos koirien käyttö vaikeutuu susivaaran vuoksi. Hän mainitsee, että vuonna 2016 hirvikoirakokeisiin osallistui yli 10 000 koiraa. Vuotta myöhemmin kokeisiin osallistui enää 8 500 koiraa, ja suurimmaksi syyksi koiranomistajat mainitsevat hänen mukaansa susipelon.

Suomessa ammuttiin metsästyskaudella 2017 noin 88 000 hirveä, joista 70–80 prosenttia hirvikoiraa apuna käyttäen. Koirajahti on vallitseva metsästysmenetelmä myös naapurimaassamme Ruotsissa.

"Aikanaan käytössä oli niin sanottu ajometsästys. Nykyisin hirvikantaa ei kyetä säätelemään pelkällä miesajolla. Vuosittaiset kaatomäärät ovat aivan liian suuria ikääntyneelle metsästäjäkunnalle", Juntunen kirjoittaa.

Ratkaisuksi hirvikannan säätelyyn on ehdotettu turvautumista armeijan tai erilaisten kaupallisten yritysten apuun. Näissä kaavailuissa on Juntusen mukaan kuitenkin unohtunut se, että metsästys on sidottu lakisääteisesti maanomistukseen.

"Porotalouden turvaamiseksi oli pakko aloittaa ahmakannan säätely, kun petovahinkojen kokonaismäärä ylitti 10 miljoonaa euroa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja todetakseen, että hirvikolareiden määrä kasvaa sietämättömälle tasolle, jos hirvikantaa ei kyetä tehokkaasti hallitsemaan", hän huomauttaa.

Juntusen koko mielipidekirjoituksen pääset lukemaan tästä.