1980-luvulta pihtoja piinannut tuholainen on tunnistettu – voi aiheuttaa oireita myös metsäkuuselle

Sieni-infektio saa aikaan pihkavuotoisia halkeamia ja epänormaalia kasvua, jolloin puun runkoon ja oksiin syntyy taudille tyypillisiä tummia koroja. Taudin eteneminen johtaa oksien, rungon sekä usein koko puun kuivumiseen ja kuolemaan. Kuva: Luke/Marja Poteri

Kymenlaaksossa harmaapihtoja vaivaava kasvintuhooja on tunnistettu Neonectria neomacrospora -sieneksi, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Sieni tunnistettiin DNA-analyysin avulla.

Kasvintuhooja eristettiin Mustilan arboretumin harmaapihdoista, joilla tautiin viittaavia oireita on esiintynyt jo 1980-luvulta lähtien. Tähän mennessä alueen muissa pihta- ja puulajeissa ei ole havaittu merkkejä korotaudista.

Neonectria neomacrospora on läheistä sukua kuusen mustakoroa aiheuttavalle Neonectria fuckeliana -sienelle, joka on viime vuosina yleistynyt voimakkaasti ja vahingoittanut kuusen taimikoita maan pohjoista osaa lukuun ottamatta ympäri Suomea.

Luken tutkimusten perusteella tuholaissieni pystyy aiheuttamaan oireita pihtojen lisäksi myös metsäkuuselle.

Nyt eristetty pihdan kasvintuhooja on tunnettu tuhonaiheuttaja Pohjois-Amerikassa, ja viime vuosina se on yleistynyt myös muun muassa Norjassa ja Tanskassa. Norjassa ja Tanskassa se on aiheuttanut vakavaa tuhoa useille pihtalajeille.

Sieni on Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön EPPO:n erityistä huomiota vaativien, mahdollisten kasvinterveyttä uhkaavien tuhoojien listalla.