Vesilintujen houkutteluruokintakieltoa muhitellaan jälleen – mahdolliset rajoitukset eivät ehdi ensi kaudelle

Sinisorsan saalismäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut noin 265 000 linnusta noin 200 000 lintuun, eli vähentynyt 25 %. Kuva: Visuaalinen viestintätoimisto Salama

Ravintohoukuttimen käytön rajoitus toteutetaan esityksen mukaan siten, että vesilintujen metsästyksessä olisi ilman pyyntilupaa kiellettyä käyttää viljanjyviä tai mitä tahansa ihmisen perustamaa houkutinta, joka perustuu vesilintujen käyttämään ravintoon.

Perustelut ovat hyvät, sillä ruokinta muuttaa lintujen luontaista käytöstä ja lisää lintuinfluenssan leviämisriskiä. Toisaalta vesistöön tehtävä viljaruokinta ruokkii myös suuria massoja särkikaloja, jotka kilpailevat vesilintujen kanssa luonnollisesta ravinnosta. Veteen levitetty vilja myös rehevöittää luonnonvesiä ja kosteikkoja merkittävästi.

Ravintohoukuttimen käyttö vesilinnustuksessa haluttiin kieltää määräajaksi jo toukokuussa 2021. Tuolloin asetusehdotus vedettiin takaisin, mutta nyt ravintohoukuttimien käyttö on jälleen nostettu esille. Maa- ja metsätalousministeriö asetti keväällä 2022 laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan esitystä vastuullisen vesilintumetsästyksen ja riistalintutarhauksen strategiaksi. Nyt valmistunut esitys sisältää useita toimia, joilla vahvistetaan taantuvia vesilintukantoja.

Työryhmän jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että taantuvien vesilintujen kantojen hoitaminen ja elvyttäminen on tärkeää. Työryhmässä muodostui yhteinen näkemys muun muassa hämärämetsästyksen rajoittamisen tärkeydestä, vesilintujen kaupan kieltämisestä ja nokikanan määräaikaisesta rauhoituksesta.

Työryhmän jäsenten kesken on kuitenkin myös erimielisyyksiä siitä, miten ongelmia taklataan käytännössä.

Metsästäjäliitto ja MTK esittivät eriävän mielipiteen strategiaryhmän loppuraporttiin saaliskiintiöiden ja ravintohoukuttimen käytön rajoittamisen osalta. Eriävän mielipiteen mukaan tavalliselle metsästäjälle rajoittaminen tarkoittaisi liiton mielestä käytännössä ravintohoukuttimen käytön täyskieltoa. Ammattiriistanhoitajat ja Kennelliitto eivät myöskään hyväksyneet esityksen mukaista rajoitusta. Esitys on heidän mukaansa kohtuuton, sillä suurin osa metsästäjistä ja maanomistajista ruokkii riistaa pienimuotoisesti riistanhoitomielessä, ei suuremman tai ylisuuren saaliin toivossa.

Sorsastuksessa koira on metsästäjän paras kaveri. Kuva: Visuaalinen viestintätoimisto Salama

Maa- ja metsätalousministeriö on päätynytkin teettämään erillisen arvion keinoruokinnalta metsästyksestä kevään 2023 aikana ennen varsinaisen strategian viimeistelyä ja vahvistamista. Maa- ja metsätalousministeriö viimeistelee ja vahvistaa strategian, kun arvio keinoruokinnalta metsästyksestä valmistuu. Osa työryhmän esityksistä voidaan toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla jo tulevan syksyn metsästystä koskeviksi.

Lakimuutoksia edellyttävät toimet siirtyvät seuraavan hallituksen aikana valmisteltaviksi.