Ojanperkaus oli tyssätä valtion hirviaitaan – mhy:n urakoitsija ei kelvannut turvallisuussyistä
Maanomistajat hermostuivat valtion viivyttelyyn ja vaikeaan yhteydenpitoon ojanperkauksessa. Hirviaita kerää edelleen kasvillisuutta.
Maanomistajat Lauri Kauppila ja Kalevi Högren ihmettelevät, miksi yhteistyö valtion kanssa on niin hankalaa. Ojanpätkä Hirviaidan ja valtatien välissä on nyt perattu, mutta Kauppilan mukaan hirviaita kerää edelleen kasvillisuutta. Kuva: Pekka FaliUsean yksityisen maanomistajan ojankunnostushanke Oulun Haukiputaalla viivästyi ja oli tyssätä valtion hirviaitaan.
Pohjois-Pohjanmaan elykeskus ei suostunut, että valtatien 4 alittava Saanioja perattaisiin valtiolle kuuluvalta parin metrin pätkältä samalla, kun alueella oli yksityismetsänomistajien tilaama kaivinkone.
Nelostien alittava rumpu oli pahasti tukkeutunut, ja vesi virtasi vain heikosti rummun läpi. Tilannetta pahensivat kasvillisuutta keräävät hirviaidat tien molemmin puolin.
"Kymmenen kauhallista olisi ollut rummulle", totesi kaivinkoneenkuljettaja Matti Örn ojankunnostustyömaalla kaksi viikkoa sitten.
Maaseudun Tulevaisuus kertoi tapauksesta viime vuoden toukokuussa, kun maanomistajat vetosivat Pohjois-Pohjanmaan elykeskukseen, jotta se osallistuisi ojanperkaukseen ja sen kustannuksiin.
Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen tienpidon suunnitteluyksikön ympäristövastaava Päivi Hautaniemi kertoi MT:lle, että nelostien alittava ojanpätkä perattiin viime viikon keskiviikkona.
Työn teki elykeskuksen oma hoitourakoitsija.
Metsänhoitoyhdistyksen urakoitsija ei kelvannut työn tekijäksi, sillä elykeskus halusi varmistua työturvallisuudesta, kun töitä tehdään vilkasliikenteisen valtatien varrella.
"Jos alueella työskentelisi toinen urakoitsija, se vaatisi tieturvakoulutuksen", Hautaniemi totesi.
"Ojat olisi pitänyt kunnostaa jo viisi vuotta sitten", Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju toteaa.
Kunnostushankkeen toteuttajana piti alun perin olla Metsäkeskus, sittemmin Otso. Lopulta vetovastuu päätyi metsänhoitoyhdistykselle.
Alue on hankala rikkonaisen tilusrakenteen vuoksi, ja samankaltaisia viivästyneitä ojahankkeita on Haukiputaalla paljon.
Kun kaivutöihin Saaniojalla viimein päästiin, vedenpinta laski metrin. Osa valuma-alueen metsistä on kuitenkin jo kärsinyt niin pahasta märkyydestä, että puita on kuollut pystyyn.
"Metsäojia on turha kunnostaa, jos pääuoma ei vedä", Harju muistuttaa.
Saaniojan varressa nelostien itäpuolella metsää omistavan Lauri Kauppilan ymmärrys ei riitä valtion toimintaan.
Se, että elykeskus tilasi oman kaivinkoneen paikalle muutaman metrin kaivun takia, ei tunnu järkevältä saati taloudelliselta.
"Näin verorahojamme käytetään", Kauppila puuskahtaa.
Metsänhoitoyhdistyksen Harju veikkaa, ettei muutamien tuhansien arvoinen työ paina paljoa, kun vireillä on miljoonien eurojen tiehankkeet nelostien parannuksessa.
Haukiputaan kohdalle rakennetaan lähivuosina ohituskaistat.
Kauppilan mielestä valtion kannattaisi luoda hyvät suhteet maanomistajiin, sillä lähitulevaisuudessa valtion täytyy olla tiivisti yhteyksissä valtatien levennystä varten tehtävissä lunastustoimituksissa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
