Saimaannorppa valittiin Etelä-Karjalan maakuntaeläimeksi
Eri maakuntien tunnuseläimiä voi tunnistaa MT:n aiemmin julkaisemassa visassa.Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto valitsi saimaannorpan maakuntaeläimekseen, Etelä-Karjalan liitto kertoo.
Aiemmin syksyllä Etelä-Savon maakuntavaltuusto teki vastaavan päätöksen norpan nimeämisestä omaksi maakuntaeläimekseen. Etelä-Savo on aiemmin toivonut, että ne Saimaan alueen maakunnat, joilla ei vielä ole omaa maakuntaeläintä, harkitsisivat saimaannorpan ottamista tunnuksekseen.
Suomessa elää noin 500 saimaannorppaa, ja laji on erittäin uhanalainen. Kanta kuitenkin kasvaa tasaisesti onnistuneiden suojelutoimien ansiosta.
Norppa on Saimaan järviluonnon keskeinen ja tunnetuin symboli. Sitä käytetään myös suomalaisen luonnonsuojelun tunnuksena.
Osa norpista elää Etelä-Karjalan alueella, ja se koetaan vahvasti osaksi paikallista identiteettiä, Karjalan liitto kertoo. Esimerkiksi Lappeenrannan keskustassa sijaitsee tunnettu norppapatsas, ja Saimaan alueen matkailumarkkinoinnissa saimaannorppaa hyödynnetään laajalti.
”Saimaannorpan kannan kasvu on Saimaan maakuntia yhdistävä yhteinen menestystarina. Maakuntaeläimenä saimaannorppa muistuttaa alueemme ainutlaatuisesta ja puhtaasta järviluonnosta ja myös siitä, että aluettamme koskevaan kehityksen suuntaan voidaan ja pitää vaikuttaa”, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen sanoo.
Maakunnilla on useita erilaisia aluetta ilmentäviä tunnuseläimiä, -kasveja ja -kiviä.
Niiden lisäksi koko Suomella on vastaavat nimikkotunnuksensa. Suomen kansalliseläin on karhu, kansallislintu on laulujoutsen, kansalliskala on ahven, kansalliskasvi on kielo ja kansallispuu on rauduskoivu.
Maakuntien nimikkoeläimien tunnistamista voi kokeilla MT:n visassa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat









