Kintasmotolla kunnon tili ensiharvennuksesta

”Itse tekemällä tienaan havukuidusta lähes 25 euroa enemmän kuutiolta kuin pystykaupalla”, sanoo hankintahakkuuta tekevä pudasjärveläisen metsätilan isäntä Kari Koivukangas. Kuva: Kari Lindholm

Sahanpurut ja oksat sinkoilevat, kun kintasmoto pureskelee kuusikon kylkeä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla Pudasjärven Siuruan kylällä. Työnä on nuoren metsän ensiharvennus.

Se on kuin panisi rahaa pankkiin, eikä luminen talvikaan pysty lannistamaan innokasta metsätilan isäntää Kari Koivukangasta, 33. Kuopiossa työskentelevän insinöörin viikonloput ja lomat kuluvat tilan hankintahakkuissa.

”Tiheikkö kasvaa kauniiksi metsäksi, kun tätä aikansa harventaa. Työt tehdään moottorisahalla, puut ajetaan tien varteen maataloustraktorilla ja metsäkärryllä. Aiemmin, kun määrät olivat pienempiä, puuta ajettiin moottorikelkalla.”

Hän toteaa, että varsinkin ensiharvennuksella, mutta myös toisella harvennuksella moottorisahaa käyttelevä metsänomistaja saa omalle työlleen kunnon korvauksen.

Työn alla oleva leimikko ei ole kemeratukikelpoinen, mutta hankintahakkuu on silti kannattavaa. Puusto on rinnankorkeudelta liian järeää eikä se sovi tukiraameihin.

Koivukangas saa itse harventamastaan havukuidusta lähes 25 euroa enemmän kuutiolta kuin pystykaupalla, josta maksetaan vain reilu 10 euroa kuutiolta.

Isäntä on tietoinen siitä, ettei metsäkoneiden käyttö ei ole halpaa lystiä. Peukalo keskellä kämmentä seisoskeleva metsänomistaja saisi pulittaa korjuun helppoudesta rutkasti pienemmän kantohinnan muodossa.

”Se ihmetyttää, että hankitusta päätehakkuutukista yhtiöt eivät maksa enempää kuin pystykaupoissa. Hinta huononee sitä enemmän, mitä suurempaa puuta on myytävänä.”

Viiden hehtaarin kuusikosta Koivukangas laskee poistavansa noin 100 mottia havukuitua, saanto on 20 kuutiota hehtaarille. Koivukuitu päätyy polttopuuksi omaan käyttöön.

”Mutta saanto ei ole tässä pääasia vaan se, että metsä saadaan arvokasvuun.”

Pikitien laitaan ajettuna talvisavotasta kertyvästä 200 kuutiometristä maksetaan noin 35 euroa kuutiolta eli 7 000 euroa.

Toki kustannuksiakin syntyy, mutta niitä voi vähentää verotuksessa. Hankintakaupoissa puun myyntitulo jaetaan pääomatuloon ja hankintatyöntekijän oman työn arvoon, joka verotetaan ansiotulona. Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin saakka verovuotta kohti.

Koivukankaan tilalta kertyy reilu 500 kiintokuutiometriä hankintapuuta tänä vuonna, leijonan osa siitä on kuitua.

”Toiveena on, että metsätaloudella pystyisi vielä joskus elättämään itsensä.”

Kari Koivukangas alkoi opettelemaan hankintahommia 10 vuotta sitten. 27 hehtaarin kotitilan sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 2015. Sen jälkeen mies on ostanut useita metsätiloja, kokonaispinta-ala on nyt noin 100 hehtaaria.

Koivukangas on todennut, että työt itse tekemällä saa paitsi parempaa tuottoa, myös sellaista korjuujälkeä kuin toivoo.

Korjuuvaurioita mies ei metsiinsä halua. Runkovaurioiden lisäksi pelkona on, että puuta kuljettava ajokone uppoaisi sulaan turvemaahan ja rikkoisi juuristoja. Rumat painaumat harmittaisivat.

Isäntä pitää myös ajatuksesta, että itse tekemällä hän saa päättää, mitkä puut jäävät kasvuun ja mitkä poistetaan.

”Onhan metsätöissä sekin hyöty, että kroppa pysyy kunnossa. Minulla on nivelvaivoja, ja tämä on hyvä lääke niihin.”

Kun harvennettava metsä on hakattu oikeaan tiheyteen, palsta on tarkoitus lannoittaa puuntuhkalla, joka tapahtuu maakone- tai helikopterilevityksenä. Molemmista on kokemusta aiemmilta vuosilta.

”Kopteri olikin vain 25 euroa kalliimpi hehtaarille kuin maakone. Vähän kyllä tympäisi, kun kerkesin hakata ajourat metsään heinäkuun helteellä”, sahaansa teroittava Koivukangas puhelee.