Metsän viljely lähti nousuun

Lähes kaikki istutukset hoidetaan edelleen käsityönä. Kuva: Kimmo Haimi

Metsänviljelyala nousi 109 000 hehtaariin viime vuonna. Edellisvuodesta viljelyala kasvoi kuusi prosenttia.

Metsien viljelystä 83 000 hehtaaria tehtiin istuttamalla ja 26 000 hehtaaria kylvämällä. Kylvön ja istutuksen keskinäinen osuus on säilynyt muuttumattomana edellisvuodesta.

"Istutus tehdään edelleen lähes puhtaasti käsityönä, sillä konetyön osuus jäi vain prosenttiin", kertoo yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Vastaavasti metsän kylvö tehtiin yleensä koneellisesti. Konekylvön osuus on 2000-luvun aikana noussut puolesta nykyiseen noin 80 prosenttiin.

Yksityismetsien osuus viljelypinta-alasta oli 80 000 hehtaaria. Metsänkäyttöilmoituksiin perustuva hakkuupinta-ala päätyi 653 000 hehtaariin, ja lisäystä oli seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Yksityismetsiin kohdistuneita metsänkäyttöilmoituksia tehtiin 452 000 hehtaarille.

Metsän istutusalasta lähes kaksi kolmasosaa uudistettiin kuuselle ja vajaa kolmannes männylle. Muiden istutettujen puulajien eli lähinnä koivun osuudeksi jäi viisi prosenttia.

Männyn osuus istutuksista on noussut edellisvuodesta. Metsän kylvössä puulajina käytetään lähes aina mäntyä.

Metsänkäyttöilmoituksiin perustuva hakkuupinta-ala oli 653 000 hehtaaria vuonna 2016. Avohakkuita määrästä arvioidaan olevan noin 141 000 hehtaaria ja luontaisen uudistamisen hakkuita noin 27 000 hehtaaria.