Metsäpeuroja aiotaanjälleen siirtää Suomessa

Metsähallitus suunnittelee metsäpeurojen siirtoistutuksia Pohjois-Karjalan itäosiin, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sekä Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajaseudulle.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan palautusistutuksiin suhtaudutaan myönteisesti.

Rktl, Metsähallitus sekä Suomen riistakeskus järjestivät huhtikuussa sidosryhmätilaisuudet Isojoella, Ilomantsissa ja Pyhännällä. Paikalle oli kutsuttu kyläyhdistysten, metsästysseurojen ja luonnonsuojeluväen edustajia. Kuhunkin tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä.

Rktl tulkitsee tilaisuuksien olleen mahdollisiin istutuksiin myötämielisiä. Tilaisuudet ovat osa mahdollisten palautusistutusten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia.

Rktl:n tekemän metsäpeuran elinympäristötarkastelun perusteella sopivat uudet palautusalueet olisivat Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon vedenjakaja-alueet. Toinen sopiva alue olisi Pohjois-Karjalan itäosissa ja kolmas Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajoilla.

Metsäpeura on joskus asuttanut koko Suomea etelästä pohjoiseen. Kivikaudelta lähtien se oli tärkeä riistaeläin ja tapettiin sukupuuttoon 1800-luvun lopulla.

Venäjällä säilyneestä kannasta alkoi siirtyä metsäpeuroja Kainuuseen 1950-luvulla. Vuosina 1979 ja 1980 Kuhmossa pyydystettiin yhteensä neljä uros- ja kuusi naaraspeuraa ja ne siirrettiin Keski-Suomeen Kivijärvelle.

Tarhassa peurat synnyttivät 26 vasaa, joista 21 jäi henkiin. Tarhaus lopetettiin vuonna 1984 ja kaikki siellä vielä olleet eläimet päästettiin vapaiksi.

Suomenselän peurakanta vahvistui nopeasti, mutta on nyt taantunut kymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Kainuun peurakanta on puoliintunut.

Tämän vuoden maaliskuun lentolaskennoissa Suomenselältä löytyi 1 065 ja Kainuusta 793 metsäpeuraa.

Kaikkia kannan taantuman syitä ei tiedetä, mutta samoilla alueilla runsastuneilla suurpetokannoilla on oma vaikutuksensa.

Suomen lisäksi villejä metsäpeuroja elää vain Venäjällä. Eläin on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, vaikka niitä on Suomessa alle 2 000 yksilöä, Luoteis-Venäjällä ilmeisesti jonkin verran enemmän.

Sidosryhmätilaisuuksissa kansalaiset esittivät toiveita ja huolia. Metsäpeura koettiin myönteisenä luonnon monimuotoisuuden, luonto- ja metsästysmatkailun, paikallis- ja metsästyskulttuurin sekä alueen kuntien ja kylien imagon kannalta.

Keskeinen huoli oli, että peurat houkuttelevat alueelle lisää suurpetoja. Peurojen viljelys-, metsä- ja liikennevahinkoihin tulee paikallisten ihmisten mielestä suhtautua vakavasti.

Rktl:n mielestä tilaisuuksiin osallistuneet halusivat toimia yhdessä siirtoistutuksia suunnittelevien kanssa, jotta kielteiset vaikutukset lievenisivät ja myönteiset lisääntyisivät.

Metsähallitus käynnistää metsäpeurojen palautusistutusten suunnittelun tämän vuoden aikana. Suunnitelman arvioidaan valmistuvan ensi vuonna.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF