Päätoiminen metsätalousyrittäjä on usein entinen viljelijä
JALASJÄRVI (MT)
Metsätalousyrittäjyys ei ole suomalaisille kovin houkutteleva uravaihtoehto. Metsänomistajia on yli 300 000, mutta päätoimena metsätalous on vain muutamalla tuhannella henkilöllä.
Ylivoimaisesti suurin metsänomistajien ammattiryhmä on eläkeläisten joukko, kertoo viimeisimmän Suomalainen metsänomistaja -tutkimuksen aineisto vuodelta 2010.
”Usein metsätalousyrittäjäksi on siirrytty maataloutta vähentämällä tai lopettamalla”, sanoo varttunut tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta (aiemmin Metsäntutkimuslaitos).
Jalasjärveläinen Jari Filppula lukeutuu tähän joukkoon. Yli 25 vuotta kestäneen sikalayrittäjyyden jälkeen tilan päätuotantosuunta vaihtui metsään. Sikala työllisti Jarin sekä Teija-vaimon vuoteen 2013 asti.
Nyt isäntä vetää aamuisin metsurin haalarit ylleen, Teija on palannut alkuperäiseen ammattiinsa leipomoon.
Vielä vuonna 2007 Filppulat suunnittelivat 500 sian tuotannon kolminkertaistamista, mikä olisi merkinnyt isoa rakennushanketta ja lainaa. Hanke pantiin kuitenkin jäihin.
Jari oli ollut nuorukaisesta lähtien kiinnostunut metsätöistä. Eläinten hoidolta hän ei ehtinyt tekemään metsätöitä niin paljon kuin mieli olisi tehnyt.
Laskelmat näyttivät, ettei sikatalous tuonut riittävästi euroja.
”Laskeskelin, ettei se ole kovin iso lovi, mikä sikojen jälkeen pitäisi täydentää.”
Filppulalla on nyt pari vuotta takana kokopäiväisen metsämiehen uraa. Päätös ei häntä kaduta.
”Tässä näkee työn jäljen ja pystyy vaikuttamaan omilla päätöksillään tulokseen. Byrokratia on kohtuullisen pientä ja toivottavasti pysyykin sellaisena. Tuotto on vakaa, vaikka pieni. Ei tule yllätyksiä.”
Työn ikävimmäksi puoleksi Filppula toteaa hirvivahingot.
”Kannan säätelyn pitäisi olla joustavaa. Hirvien talvilaitumien jälkiä on masentavaa katsella.”
Työpäivät metsässä ovat vierähtäneet hoitotöissä ja ensiharvennushakkuilla. Metsäpinta-alaa on ostettu lisää, kun sopivia kohteita on tullut myyntiin.
”Kiinnostavimpia ovat yleensä sellaiset kohteet, joissa on heti hoidettavaa. Toki kasvupohjalla on suuri merkitys palstan arvolle.”
Metsät sijaitsevat tilan ympärillä enintään kymmenen kilometrin etäisyydellä kotoa.
Ilvesjoen maastoissa on rämepohjaisia palstoja, joiden ensiharvennukset Filppula mielellään tekee itse. Näin puut saadaan ajettua kevyellä kalustolla pois metsästä. Routa on nykyään harvinainen vieras Etelä-Pohjanmaalla, joten metsäpohjan kantavuus on heikkoa.
”Teen hakkuut lauhalla kelillä ja pakkasten aikana ajan puut pois.”
Myöhemmät harvennukset ja päätehakkuut Filppula myy pystykauppana. Puukaupoissa sopimuskumppanina on UPM ja yhteistyötä tehdään myös metsänhoitoyhdistyksen kanssa.
Filppula viljelee metsätöiden ohella edelleen peltoja. Viljely ajoittuu sopivasti lomittain metsäurakoihin ja tuo mukavaa vaihtelua.
Kannattavuus on Filppulan metsänhoidossa tärkein tavoite.
”Uskon, että metsäpuolella toimii sama kaava kuin pellolla. Jos asiat tehdään hyvin ja huolehditaan kasvutekijöistä, tulos on hyvä. Toki puun hintakin merkitsee paljon.”
Lisätuottoa hän hakee muun muassa huolehtimalla metsän ojituksista ja lannoituksista. Hän pyrkii myös siihen, etteivät kuviot ainakaan omilla toimilla pienenisi.
”Kun haetaan parasta kannattavuutta, kuviokoolla on merkitystä. Kolmen hehtaarin kuvio on parempi kuin hehtaarin ala, kun suunnitellaan päätehakkuuta.”
Metsätalouden yksi parhaista puolista on Filppulan mielestä se, että siellä tuotantopanosten arvo säilyy hyvin.
”Monella alalla tuotantovälineiden arvo putoaa tosi nopeasti. Esimerkiksi sikalasta ei saa juuri mitään myytyä.”
Entisenä sikalayrittäjänä hän haluaisi antaa vinkin rakentajille ja suunnittelijoille.
”Jättäkää yksi elementti pois, jotta siihen saa vaihdettua leveän nosto-oven, jos rakennusta pitää muuntaa toiseen käyttöön.”
HANNA LENSU
Uskon, että metsäpuolella
toimii sama kaava
kuin pellolla. Jos asiat tehdään hyvin ja huolehditaan
kasvutekijöistä,
tulos on hyvä.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
