Kitkevä kone voi lannoittaa samalla
Kitkevä taimikonhoitolaite nostaa lehtipuun vesat juurineen. Työ on kalliimpaa kuin metsurin tekemä reikäperkaus, mutta useimmat kitketyt taimikot pärjäävät ilman hoitoa ensiharvennukseen saakka. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoHARTOLA (MT)
Hakkuukoneen puomiin asennettu terä nyhtää lehtipuun vesoja kuusentaimien ympäriltä ja pudottaa ne maahan kuihtumaan. Taimikonhoitokone on itsessään jo harvinainen näky, mutta tällä työmaalla lisänä on vielä yksi erikoisuus: tasaisin väliajoin kone suihkaisee nestettä ympärilleen. Se on boorilannoitetta.
”Tämä on karkeasti arvioiden puolet halvempaa helikopterilannoitukseen verrattuna”, arvioi lannoiteyhtiö Yaran avainasiakaspäällikkö Petri Kortejärvi.
Lehtien kautta imeytyvän lannoitteen levitys sattuu myös sopivasti koneellisen taimikonhoidon sesonkiin, joka kestää juuri kasvukauden ajan.
Uutta, koneelliseen taimikonhoitoon yhdistettyä lannoitustapaa kokeillaan UPM Silvestan työmaalla Hartolassa. Kuvio on jaettu viiteen eri käsittelytapaan. Viisivuotisessa kokeessa on tarkoitus verrata eri taimikonhoitomenetelmiä sekä mitata taimikkovaiheessa annetun boorilannoituksen vaikutusta.
Boori on elämälle välttämätön hivenaine, jonka puutoksesta kärsiviä kuusikoita on tavattu Keski- ja Itä-Suomen vanhoilla kaskimailla sekä metsitetyillä pelloilla koko maassa.
Puutos vaikuttaa ensiksi hienojuuristossa. Näkyväksi se muuttuu, kun puun latvan ja yläoksien silmuja alkaa kuolla. Pitkään jatkuva boorinpuute pysäyttää kuusen pituuskasvun ja muuttaa latvan pensasmaiseksi.
Kortejärven mukaan boorinpuutosta epäillään yhä useammin rehevän maan kuusentaimikoissa. Sen syynä voi olla kääntömätästys. Kuntassa on runsaasti typpeä, mutta booria vain niukasti. Juuri typen ja boorin epätasapainoinen suhde aiheuttaa kasvuhäiriöitä, ei boorin vähyys sinänsä.
Konekitkentä on UPM:llä jo rutiinia. Laitteita on käytössä kymmenen ja ne hoitavat vuosittain noin 1 500 hehtaaria lähinnä yhtiön omia metsiä, kertoo UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. Boorilannoituksen yhdistäminen taimikonhoitoon vähentää erillisten metsässä käyntien määrää. Se on metsänhoidon kehittämisen tavoitteena.
Koivumäki uskoo, että UPM Silvesta omaksuu uuden boorilannoitustavan pysyväksi käytännöksi, mutta vain ravinnepuutosalueilla.
”Tuskin mennään koskaan siihen, että kaikki metsät lannoitetaan varmuuden vuoksi.”
Booria annetaan kuusille jo taimitarhalla, mutta yhteen paakkuun sopiva annos ei riitä suuren puun kasvulle. Kortejärven mukaan noin 5-vuotisen taimikon lannoituksen pitäisi kuitenkin riittää koko kiertoajaksi.
”Pellonmetsitysten kautta on käytännössä todistettu, että boorilannoituksella on pysyvä vaikutus.”
Omatoiminen metsänomistaja voi levittää booria myös reppuruiskulla. Silloin tärkeää on tasainen levitys koko kuviolle: booria ei pidä suihkuttaa pelkästään kasvatettaville taimille, jotteivat ne saa yliannostusta. Boori leviää tehokkaasti aluskasvillisuudesta maaperään.
Koneurakoitsijan näkökulmasta kitkentäkoneen lisävarustelu nestemäisen lannoitteen levitykseen on pieni investointi, muutama tuhat euroa.
Laite on rakennettu hakkuukoneen kantokäsittelyjärjestelmän pohjalle, kertoo UPM Silvestan työmailla urakoiva Topi Seppälä. Vain nesteen määrä on pienempi.
Lannoituksen annostelu vaatii kuljettajalta yhden ylimääräisen napin painalluksen silloin tällöin. Ajan menekkiä lisää ainoastaan lannoitteen sekoitus veteen ja tankkaus, mikä vie noin puoli tuntia hehtaaria kohti.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
