Puiden nettikauppa pyörii, mutta käyttäjät kaipaavat Kuutio.fi:hin lisää ostajia ja myyjiä

Kuva: Jukka Pasonen

Verkossa toimiva puukaupan Kuutio.fi -palvelu on ollut käytössä vajaan vuoden ajan.

Tähän mennessä sen kautta on tehty tarjouspyyntöjä noin kuuden miljoonan kuution edestä, kertoo toimitusjohtaja Aku Mäkelä Suomen Puukauppa Oy:stä.

"Kuution kautta on kilpailutettu 10 000 metsänomistajan puukaupat, joko suoraan metsänomistajan toimesta tai hänen valtuuttamansa tahon, kuten metsänhoitoyhdistyksen avustuksella", Mäkelä kertoo.

Hän kuvailee palvelun alkua hyväksi. Kuution käyttäjiksi kirjautuneista yksittäisistä metsänomistajista joka kolmas on kertonut olevansa uusi metsänomistaja. Sähköinen palvelu näyttää siten olevan aloittelevien metsänomistajien mieleen.

Sitä Mäkelä ei kerro, kuinka paljon yksittäisiä metsänomistajia palveluun on rekisteröitynyt. Puuntarjonnan iso volyymi tulee kuitenkin palvelua käyttävien metsänhoitoyhdistysten hoitamista valtakirjakaupoista.

MT:n haastattelemat puun ostajat ja myyjät eivät moiti sähköisen puukauppapaikan alkutaivalta. Yksi asia nousee kuitenkin kaikkien osapuolten kommenteissa esiin: kattavuutta tarvittaisiin lisää.

Palvelun käyttäjinä on noin puolet metsänhoitoyhdistyksistä. Puunostajista isot kuitupuun tarvitsijat ovat kattavasti mukana, mutta tukkipuolelta ostajia puuttuu. Tilanne aiheuttaa ylimääräistä työtä molemmin puolin ja jarruttaa kiinnostusta ryhtyä käyttämään palvelua.

"Jos ottaisimme Kuutio.fi:n käyttöön, joutuisimme tekemään kaksinkertaisen työn, koska kaikilla ostajilla ei sitä ole. Tarjoukset pitäisi syöttää Kuutioon ja toisaalta erikseen niille, jotka eivät siellä vielä ole. Se ei siten jouduttaisi työtämme", sanoo metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman.

Vastaavasti Kuutiota käyttävä puunostaja Harvestia on tehnyt palvelun kautta kauppaa vain vähän. Syy on se, että sen hankinta-alueella Savossa isoja metsänhoitoyhdistyksiä on palvelun ulkopuolella – muun muassa Pohjois-Savon yhdistys.

"Kuution tarjonta alueellamme on yksittäisten palveluun kirjautuneiden metsänomistajien varassa", toteaa Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen.

"Toivon, että Kuutiossa olisivat jatkossa mukana kaikki toimijat."

Kustannukset ovat yksi asia, joita metsänhoitoyhdistyksissä myös puntaroidaan. Sahlman arvioi, että Kuution käyttö tulisi yhdistykselle selvästi kalliimmaksi kuin tarjousten pyytäminen sähköpostitse.

Moni epäilee kustannuksia myös syyksi siihen, etteivät kaikki ostajat ole lähteneet Kuutioon mukaan.

Mäkelä kertoo, että käyttömaksua alennettiin tämän vuoden alussa, jotta kaikki voisivat palveluun liittyä.

Yksittäiselle metsänomistajalle Kuutio.fi:n käyttö on maksutonta. Palvelua ylläpidetään puun ostajien ja metsänhoitoyhdistysten maksamilla käyttömaksuilla.

Metsänomistajalle Kuutiota markkinoidaan helppona tapana metsävarallisuuden hoitamiseen.

"Sellaiselle normaalille metsänomistajalle, joka omistaa 50 hehtaaria metsää, tällainen palvelu on tosi hyvä", sanoo Etämetsänomistajien Liitto ry:n puheenjohtaja Rauno Numminen.

Yksittäisenkin puunmyyjän kannalta on kuitenkin pulmallista, jos tarjous ei mene kaikille alueen ostajille. Metsänhoitoyhdistys sentään tietää, keille Kuution ulkopuolisille ostajille – varsinkin tukin ja erikoispuiden hankkijoille – tarjouspyyntö kannattaa lisäksi lähettää.

Omatoimisen metsänomistajan tilanne on toinen. Hän voi luulla tehneensä kattavan kilpailutuksen, vaikka tärkeitä alueellisia ostajia puuttuisi jakelusta.

Palvelun hyötyä ammattilaiskäyttäjien kannalta nakertaa lisäksi se, etteivät esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset voi imuroida Kuution kautta tehtyjä tarjouksia suoraan omaan tietojärjestelmäänsä. Tiedot pitää erikseen naputella koneelle.

"Toivottavasti palvelua kehitetään niin, että saamme tarjoukset suoraan käyttöön", sanoo metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toiminnanjohtaja Jari Ursin.

Hän on kuitenkin vakuuttunut siitä, että sähköinen palvelu on tulevaisuuden kannalta hyvä asia.