Hirvieläinten pyyntilupamäärät laskusuunnassa – Kuusipeurojen lupamäärässä pientä kasvua edellisvuoteen

Syksyisen hirvijahdin tavoitteena on verottaa hirvikantaa kannanhoitosuunnitelman mukaisesti. Kuva: Hannu Huttu

Suomessa haettiin tulevalle jahtikaudelle yhteensä 45 718 hirvenkaatolupaa ja 74 553 valkohäntäpeuran kaatolupaa. Lisäksi kaatolupia haettiin kuusipeuralle (611 kappaletta) sekä metsäpeuralle (109 kappaletta).

Suomen riistakeskus käsitteli yhteensä 2038 kaatolupahakemusta ja myönsi lupia hirvenkaatoon 36 627 kappaletta ja valkohäntäpeurojen kaatoon 74 181 kappaletta. Kuusipeurojen metsästykseen myönnettiin 581 lupaa ja metsäpeurojen kaatamiseen 18 lupaa.

Muutos hirvieläinten kaatolupien määrään edelliskauteen verraten on hirvien ja valkohäntäpeurojen osalta laskeva, mutta kuusipeurojen osalta hieman nouseva. Metsäpeurojen lupamäärä pysyi edellisvuoden tasolla.

Hirvenkaatolupien määrä laski 12 prosenttia ja valkohäntäpeurojen vajaa viisi prosenttia vuodesta 2021. Kuusipeurojen lupamäärä nousi 14,6 prosenttia.

Suurin lupamäärän lasku tapahtui Lapin riistakeskuksen alueella, jossa lupamäärä tippui aikaisemmasta 8714 (2021) luvasta 5867 lupaan.

Hirvieläinten pyyntilupaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti Oma riista–palvelussa. ”Sähköinen haku on helpottanut luvan hakua ja nopeuttanut hakemusten käsittelyä”, erikoissuunnittelija Ville Hokkanen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu hirvikannan verotussuunnitteluun vahvistamalla hirvikannan valtakunnallisen hoitosuunnitelman. Valtakunnallinen riistaneuvosto kuulee eri sidosryhmiä ja esittää vuosittaisia valtakunnallisia hoidon tavoitteita.

Alueelliset riistaneuvostot kuulevat alueiden sidosryhmiä ja esittää omat alueellisen kannanhoidon tavoitteet. Alueellinen verotussuunnitteluvastaava seuraa ja ohjaa alueellisten kannanhoitotavoitteiden toteuttamista.

Riistanhoitoyhdistykset ovat paikallisia sidosryhmiä kuuleva taho, joka esittelee paikallisia hoidon tavoitteita, joita pyyntiluvan saaja esittää metsästysoikeuden omistajia kuulemalla sekä omia hoidon tavoitteita asettamalla.

Luvan hakija vastaa metsästyksen käytännön toteutuksesta hakemalla vuosittain pyyntiluvat sekä päättämällä myönnettyjen pyyntilupien käytöstä.

Lue myös:

Katso kolarivideo: Peura paahtoi suoraan alle ‒ ”Ei siinä kerennyt kissaa sanoa”

Peurajahdin tahtia ei ole varaa höllätä tulevalla kaudella ‒ ”Pyyntilupia haettava niin paljon, että niitä on liikaa”